Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2023.
Vastasyntyneistä 1–2 prosenttia kärsii vaikeasta syntymäasfyksiasta. Sillä tarkoitetaan synnytyksen aikaista hapenpuutetta. Elimistöön kertyy hiilidioksidia ja kudosverenkierto heikkenee.
Suuri osa vauvoista toipuu nopeasti ilman seuraamuksia, mutta osalle kehittyy myöhemmin neurologisia oireita. Pahimmillaan asfyksia voi johtaa vammautumiseen tai jopa kuolemaan.
— Haasteena on tunnistaa lapset, joilla on tällaisia riskejä, lastenneurologian tutkija Elina Rancken sanoo.
Diagnoosi tehdään vastasyntyneen yleisvointia määrittävien Apgar-pisteiden ja napavaltimon pH-arvon perusteella. Rancken korostaa Apgar-pisteiden merkitystä neurologisten sairauksien ennustamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi cp-vamma, epilepsia ja näkö- tai kuulovammat.
Veren happamuudella ei vaikuta olevan yhteyttä neurologiseen sairastavuuteen, mutta sen sijaan merkittävä yhteys imeväiskuolleisuuteen.
— Huonokuntoisina syntyneisiin lapsiin, joilla on lisäksi matalat verikaasuarvot, pitää kiinnittää erityistä huomiota
Kun kehitysriski tunnistetaan varhain, apua pystytään antamaan koko matkan
Asfyksiasta johtuvan aivovaurion hoito on Suomessa hyvällä mallilla, Rancken kertoo. Tuore, tehokas hoitomuoto on teho-osaston viilennyshoito, joka laskee kehon lämpötilaa tilapäisesti.
— Tärkeää on myös ennaltaehkäisy: asfyksialle altistavien, raskauteen ja synnytykseen liittyvien riskitekijöiden hyvä hoito ja seurantaa.
Tutkimus ja leipätyö neurologiaan erikoistuvana lääkärinä tukevat toisiaan, Rancken tuumii.
— Kun päästään mahdollisimman varhain tunnistamaan suurimmassa kehitysriskissä olevat lapset, voidaan turvata heille parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään haasteista huolimatta.
Elina Rancken aikoo jatkaa tutkimuksia asfyktisina syntyneiden lasten neurologisesta kehitystasosta tärkeässä vaiheessa: kun lapset ovat aloittamassa koulunkäyntiä.
Elina Ranckenin lastenneurologian väitöskirja Perinatal asphyxia: Apgar scores and umbilical blood biomarkers in predicting neurodevelopmental outcome tarkastettiin 29.9. lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.