Sairaalahuone Helsingin Meilahdessa on täynnä uusinta tekniikkaa. Monitori seuraa hoitopöydällä lepäävän potilaan pulssia, happitilannetta ja muita tietoja. Potilaan silmät räpyttelevät ja rintakehä kohoilee hengityksen tahtiin. Stetoskoopilla kuunnellaan sydänääniä, tippapullokin on valmiina. Mutta mitä ihmettä – potilashan on muovia!
Tietokoneella ohjelmoitava supermoderni simulaatiopotilas löytyy Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan simulaatio-opetusyksiköstä. Tekoihmisen avulla voidaan kouluttaa tulevat lääkärit toimimaan oikein jo ennen kuin he ryhtyvät hoitamaan lihaa ja verta olevia potilaita.
Nukkepotilas tekee kiltisti mitä käsketään. Tarvittaessa se saa sydänkohtauksen, vuotaa tekoverta tai menee täristen shokkiin. Pöydän yllä kaksi kameraa seuraa, miten opiskelijaryhmä hoitaa potilasta. Viereisessä huoneessa opiskelijatoverit katsovat näytöltä, mitä tapahtuu. Oppimisessa on imua ja energiaa. Vaaran tuntua ei hoitotilanteesta löydy, sillä tämä potilas pärjää aina.
NanoteknologiaSTA TEHOA sairauksien hoitoon
Tutkimus ja uusi teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia myös sairauksien hoitamiseksi. Nykyään pystytään esimerkiksi rakentamaan äärimmäisen pieniä täsmäpartikkeleja, joita voidaan hyödyntää lääketieteessä.
- Nanoteknologia tulee parantamaan hoidon laatua ja tehoa monella lääketieteen alalla, dosentti Hélder Santos Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta toteaa.
Nanoteknologialla pystytään räätälöimään henkilökohtaisia lääkkeitä ja nopeuttamaan diagnooseja.
Nanoteknologialla pystytään vaikkapa räätälöimään henkilökohtaisia lääkkeitä, nopeuttamaan diagnooseja ja toimittamaan lääkkeitä perille aiempaa tarkemmin.
- Esimerkiksi aivosyövän hoidossa lääkettä sisältävät nanopartikkelit voidaan muotoilla pinnaltaan sellaisiksi, että ne takertuvat ainoastaan syöpäsoluihin. Nanopartikkeli on kuin sarjoitettu avain: se tarrautuu haluttuun soluun eikä piittaa muista. Näin voidaan täsmätappaa syöpäsolut ilman että myrkyllinen lääke vahingoittaa muita soluja, Santos kuvailee.
Mittaa itseäsi, ihminen
Terveydenhoidon painopiste on siirtymässä sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn osin jo kustannussyistä. Apuna on terveydenhoidon personointi. Mitä enemmän potilaan henkilökohtaista tietoa pystytään hyödyntämään, sitä tarkemmin voidaan estää sairauksia.
Hoitokäytännöt perustuvat "keskiarvolääketieteeseen", syvä potilastieto ja itsemittaustieto puuttuvat.
- Nykyiset, varsin toimivat hoitokäytännöt perustuvat "keskiarvolääketieteeseen", syvä potilastieto ja itsemittaustieto puuttuvat, Suomen molekyylilääketieteen instituutin vanhempi tutkija Riitta Sallinen kuvailee.
Sallisen mukaan ihmisestä saadaan jo lähes rajattomasti digitaalista itsemittaustietoa. Mukana arjessa voi kantaa laitteita, jotka seuraavat vaikkapa aktiivisuutta, unta, verenpainetta, sydämen lyöntisykettä, lämpötilaa ja liikettä. Kun samalla selvitetään geneettiset taipumukset eri sairauksille ja liitetään oheen tietoja elintavoista ruokavaliosta alkaen, potilasta voidaan hoitaa hyvin yksilöllisesti.
Riitta Sallinen on mukana suomalaisessa Digital Health Revolution -kokeiluhankkeessa, jossa testataan 102 potilaan ryhmällä erityisen personoitua hoitoa. Osallistujat seuraavat itseään älyrannekkeilla ja älypuhelinsovelluksilla ja heille tehdään perimän ja suoliston bakteerikannan kartoitus. Kerätty data analysoidaan ja yhdistetään uusimpaan lääketieteelliseen tietoon, ja osallistujat saavat henkilökohtaista palautetta ja valmennusta.
- Tulossa on valtava määrä tietoa. Yritämme tulevaisuutta varten löytää ne analyysit, jotka kertovat eniten, tutkija toteaa hankkeesta.
Lääketieteen ja terveydenhoidon uusia tuulia esiteltiin Biomedicumissa Meilahden kampuspäivänä 22. maaliskuuta. Meilahden kampuspäivä on avoimin ovien tilaisuus, joka on suunnattu erityisesti lukiolaisille.
Opiskelemaan lääketiedettä?
Kiinnostaako lääketieteen opiskelu? Yhteishaku on käynnissä. Tutustu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hakusivuihin.