Immunoterapia on yksi merkittävimmistä edistysaskelista syövän hoidossa, mutta se ei tehoa kaikkiin potilaisiin. Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet mekanismin, joka voi selittää miksi osa rintasyöpäpotilaista ei hyödy hoidosta odotetusti. Tulokset tarjoavat uuden suunnan yksilöllisten hoitomuotojen kehittämiselle.
Tutkimuksessa havaittiin, että rintasyövän leviämiseen vaikuttaa paitsi kasvaimen kemiallinen rakenne, myös sen fyysinen ympäristö. Erityisesti kudoksen pehmeys – eli niin sanottu mekaaninen mikroympäristö – vaikuttaa siihen, kuinka hyvin elimistön oma immuunipuolustus pystyy tunnistamaan ja torjumaan syöpäsoluja.
— Suomessa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia elävää rintasyöpäkudosta suoraan potilaista. Toisin kuin solu- tai hiirimallien tutkimuksissa, tämä antaa meille realistisemman kuvan syövän käyttäytymisestä. Olemme havainneet, että pehmeässä kudosympäristössä syöpäsolut pystyvät piiloutumaan immuunipuolustukselta, mikä voi nopeuttaa taudin etenemistä, kertoo väitöskirjatutkija ja lääkäri Aino Peura Helsingin yliopistosta.
Kohdennetumpaa hoitoa potilaille, joille immunoterapia ei tehoa
Uudet löydökset voivat tulevaisuudessa auttaa lääkäreitä paremmin tunnistamaan potilaat, jotka eivät todennäköisesti hyödy immunoterapiasta, ja ohjaamaan heidät toisenlaisten hoitomuotojen pariin. Tämä tarkoittaa parempia hoitotuloksia ja vähemmän turhaa kuormitusta potilaille.
Suomalainen yhteistyö kiinnostaa maailmalla
Tutkimuksen taustalla on poikkeuksellinen kotimainen yhteistyö Helsingin yliopiston, HUSin ja Kymsoten välillä. Tämä mahdollistaa rintasyöpäkudoksen saamisen tutkimuskäyttöön suoraan leikkaussalista, mikä on harvinainen käytäntö jopa kansainvälisesti.
— Olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja kansainvälisiltä tutkijoilta, jotka ihmettelevät, miten tällainen yhteistyö on mahdollista. Se on selkeä osoitus suomalaisen tutkimusympäristön vahvuuksista, kertoo tutkimusryhmän johtaja, professori Juha Klefström.
Potilaat mahdollistavat tutkimuksen
Kaikkein tärkeintä tutkimustyön onnistumisessa on potilaiden suostumus lahjoittaa ylijäämäkudosta tutkimukseen.
— Ilman potilaiden panosta tämä työ ei olisi mahdollista. Heidän lahjoituksensa auttaa meitä kehittämään parempia hoitoja tulevaisuudessa, Peura kiittää.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.