FINNPEC-tutkimusta johtaa dosentti Hannele Laivuori Helsingin yliopiston Haartman-instituutista ja Nainen ja terveys -tutkimusohjelmasta.
Aikaisemmin raskausmyrkytykseksi kutsuttu pre-eklampsia on yleinen raskaushäiriö, joka pahimmillaan voi johtaa äidin tai lapsen menehtymiseen. Vaikka pre-eklampsiaa on tutkittu vuosikymmeniä, sen kehittymistä ei vieläkään osata ennustaa eikä ehkäistä. Ainoa tehokas hoito on raskauden päättäminen keisarileikkauksella tai synnytyksen käynnistämisellä. Pre-eklampsia aiheuttaakin yli 15 prosenttia ennenaikaisista synnytyksistä.
—Pre-eklampsia alkaa usein äkkiarvaamatta ja voi vaikeutua nopeasti, mikä aiheuttaa äitiyshuollolle suuria haasteita. Siellä missä äitiyshuolto on puutteellista, pre-eklampsia tappaa usein: vuosittain siihen kuolee maailmassa yli 60 000 äitiä, Laivuori kertoo.
Pre-eklampsian on osoitettu myös ennakoivan myöhemmässä iässä ilmeneviä terveysongelmia sekä äidille että lapselle – siihen liittyy 2-3-kertainen riski sairastua myöhemmin elämän aikana sydän- ja verisuonisairauksiin.
Pre-eklampsian kehittymiseen liittyvät istukan verenkierron heikkeneminen ja äidin verisuonten seinämän toiminnan häiriintyminen. Äidin oireet – verenpaineen nousu ja valkuaisvirtsaisuus – ilmenevät raskauden jälkipuoliskolla, mutta istukan muutokset syntyvät alkuraskauden aikana.
Väestö- ja perhetutkimusten perusteella tiedetään, että perinnölliset tekijät selittävät puolet pre-eklampsian riskistä; häiriön syntyyn vaikuttavat sekä äidin että lapsen perintötekijät.
— On todennäköistä, että äidin ja sikiön immunologisten tekijöiden yhteensopimattomuudella on osuutensa pre-eklampsian kehittymisessä. Immunogeneettinen tutkimus onkin hyvin keskeisessä osassa FINNPEC-tutkimushankkeessa, ja tässä meillä on yhteistyökumppanina professori Seppo Merentutkimusryhmä Haartman-instituutista, Laivuori kertoo.
Pre-eklampsiatutkimuksessa ei toistaiseksi ole löydetty sairauden alttiusgeenejä, koska käytettävissä ei ole ollut riittävän suurta ja kliinisesti yhtenäistä tutkimusaineistoa. Tämän vuoksi kuusi suomalaista tutkijaa perusti vuonna 2007 FINNPEC-hankkeen, johon on koottu kliinistä, geneettistä ja epidemiologista huippuosaamista. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen viisi yliopistosairaalaa sekä tutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta, Sanger-instituutista Cambridgesta ja Karoliinisesta instituutista Tukholmasta.
— Erkon säätiöltä saadun tuen turvin voimme toteuttaa hankkeen suunnitellussa laajuudessa. Koska pre-eklampsialla on yhteisiä riskitekijöitä sydän- ja verisuonisairauksien kanssa, tämän sairauden perusmekanismien selvittäminen voi antaa vastauksia myös moniin näitä kansansairauksia koskeviin kysymyksiin, Laivuori sanoo.
FINNPEC-tutkimukseen kutsutaan 1 500 naista, joilla on todettu pre-eklampsia tai sikiön kasvunhidastuma raskauden aikana, sekä 1 500 verrokkia, joiden raskaus on edennyt normaalisti. Lisäksi FINNPEC-retrotutkimukseen kutsutaan 1 500 naista, jotka ovat ennen tutkimuksen aloittamisajankohtaa sairastaneet pre-eklampsian tai joilla on raskauden aikana todettu sikiön kasvunhidastuma.
FINNPEC-tutkimuskonsortion johtoryhmään kuuluvat dosentti Hannele Laivuoren lisäksi professori Seppo Heinonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, dosentti Eero Kajantie ja dosentti Anneli Pouta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, FT Katja Kivinen Sanger-instituutista ja professori Juha Kere Karoliinisesta instituutista.