Suomalaistutkijat löysivät LGL-leukemian syyn

Helsingin yliopiston, yliopistollisen keskussairaalan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijat ovat löytäneet LGL-leukemian taustalta mutaation STAT3-geenissä.

Löydöksen tekee erityisen kiinnostavaksi se, että STAT3-geeni ilmentyy poikkeavasti monissa muissakin syövissä kuin LGL-leukemiassa sekä lisäksi autoimmuunitaudeissa.

LGL-leukemia on melko harvinainen kypsien T-solujen pahanlaatuinen veritauti, johon liittyy hyvin usein autoimmuunisairauksia, esimerkiksi nivelreumaa.  LGL-leukemian syntymekanismi on ollut tuntematon, ja aiemmin on myös ollut epäselvää, onko kyseessä normaalin puolustusjärjestelmän ylireagointi vai pahanlaatuinen verisairaus.

Tutkijat havaitsivat, että LGL-leukemiaa sairastavilla potilailla löytyy STAT3-geenin mutaatio hyvin rajatulta, geenin toimintaan keskeisesti vaikuttavalta SH2-alueelta. STAT3-geenillä on keskeinen rooli monessa solun signaalinvälitysreitissä.

– Kysymyksessä ei ole periytyvä geenimuutos, vaan niin sanottu hankittu mutaatio, jonka taustalla voi olla esimerkiksi krooninen virusinfektio tai muu pitkäaikainen antigeenialtistus, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Satu Mustjoki

Löydös varmennettiin suuremmassa potilasmäärässä yhteistyössä Ohion ja Pennsylvanian yliopistojen kanssa, ja samalla todettiin, että STAT3-mutaatio löytyy 40 prosentilta LGL-potilaista. 

– Näistä tuloksista voi olla hyötyä sekä diagnostiikassa että hoidossa – ensimmäisiä STAT3-estäjiä on jo varhaisissa kliinisissä lääkehoitokokeissa, Mustjoki kertoo. 

Tutkimuksessa havaittiin myös, että nivelreumaa esiintyi useammin niillä LGL-potilailla, joilla oli mutaatio STAT3-geenissä. 

– Seuraavaksi aiommekin selvittää löytyykö nivelreumaa sairastavilta samantyyppisiä geenimutaatiota. Sellaisten löytyminen avaisi uusia mahdollisuuksia myös nivelreuman ja autoimmuunitautien syntymekanismien selvittämiseen, Mustjoki sanoo. 

Tutkimus julkaistiin arvostetussa New England Journal of Medicine -lehdessä 17.5.2012.

– Keskeisinä nuorina tutkijoina tässä tutkimuksessa olivat  LLHanna Koskela ja FM Samuli Eldfors, jotka ovat myös artikkelin ensimmäiset kirjoittajat, Mustjoki huomauttaa.