– Lihavuus ja lihavuussairaudet koskettavat suurinta osaa suomalaisista henkilökohtaisesti ja välillisesti melkein kaikkia esimerkiksi omaisen tai ystävän kautta, kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen sanoo.
Pietiläinen johtaa Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikköä, jossa hänen tutkimusryhmänsä tutkii lihavuutta laaja-alaisesti yhteiskunnan tasolta aina kehon solutasolle.
– Tutkimuksemme tärkein tavoite on parantaa ihmisten terveyttä ja tehdä se niin, että terveydenhuollon resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.
Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi lihavuuden syyt, laihduttamisen onnistuminen, lihavuuden hoito ja sen vaikuttavuus sekä kustannukset, lihavuuteen liittyvät aineenvaihduntasairaudet, kuten diabetes ja verenpainetauti, elimistön toiminta ruokailun jälkeen sekä rasva- ja lihaskudoksen solujen toiminta.
– Tällä hetkellä olemme kaikkein kiinnostuneimpia mitokondrioista eli solun polttomoottoreista. Kun ihminen syö, energia menee mitokondrioihin. Ne päättävät poltetaanko energia vai varastoidaanko se, Pietiläinen sanoo.
– Jos mitokondrio toimii laiskasti, ihminen todennäköisesti lihoo helpommin. Näillä henkilöillä on myös riski diabetekseen, kolesterolin kohoamiseen ja vastaaviin aineenvaihduntahäiriöihin.
”Ihmisen tulee saada apua painonhallintaansa”
Yli 60 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia. Ylipainosta voi seurata ihmiselle fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, vaikka Pietiläinen korostaakin terveysongelmien ilmaantumisen olevan yksilöllistä.
– Kaikilla lihavilla ei ole terveysongelmia eikä elämänlaadun heikkenemistä, mutta merkittävälle osalle niitä kuitenkin tulee.
Yhteiskunnalle lihavuudesta aiheutuu kuluja, joita Pietiläisen johtama ryhmä on selvittänyt syyskuussa julkaistussa tutkimuksessaan.
– Jos otetaan 50-vuotias esimerkkihenkilö, ero terveydenhuollon kustannuksissa normaalipainoisen ja lihavan välillä on yli 600 euroa vuodessa. Iso osa summasta tulee kroonisista sairauksista, kuten diabeteksestä.
Lihavuuteen liittyviä ongelmia ei Pietiläisen mukaan ratkaista kuitenkaan yksilöä syyllistämällä, päinvastoin. Lihavuuteen liittyvää stigmaa ja eriarvoisuutta pitäisi hälventää.
– Lihavuus ei todellakaan ole oma valinta eikä kiinni itsekurista.
Painonhallintaan ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn tulisi saada nykyistä paremmin apua. Tällä hetkellä siihen ei Pietiläisen mukaan ole osoitettu resursseja terveydenhuollossa.
– Törmään ongelmaan joka päivä. Maanlaajuisesti on hyvin sattumanvaraista ja epätasa-arvoista, pääseekö hoitoon. Meillä on kyllä hirveän hyviä hoitokäytäntöjä, mutta meiltä puuttuu ohjaava elin, Pietiläinen sanoo ja muistuttaa:
– Jos tänään jätetään lihavuus hoitamatta, jokaisen lihavan kohdalla se kustannus on 600 euroa lisää sitten vuoden päästä.
Apua digitaalisista ohjelmista ja yksilöllisestä hoidosta
Uusimman tutkimustiedon valossa resurssiongelmaa voitaisiin ratkaista esimerkiksi ottamalla käyttöön digitaalisia ohjelmia nykyistä enemmän.
– Niistä on suuri kustannushyöty. Ohjelmien kautta voi saada ainakin 5–6 kertaa enemmän potilaskontakteja samalla rahalla kuin jos ottaa potilaan vastaan vastaanotolla.
Lihavuuden hoidossa pitäisi Pietiläisen mukaan ylipäätään katsoa nykyistä laaja-alaisemmin ja yksilöllisemmin, mikä kellekin potilaalle sopii.
– Meillä on hirveän hyviä uusia lääkkeitä tullut markkinoille. Lihavuusleikkaukset sekä elintapavalmennuksen yksilöllinen toteuttaminen ovat yhä alikäytettyjä hoitomuotoja Suomessa.
Näköpiirissä ei ole, että suomalaisten paino olisi tulevaisuudessa laskemassa.
– Haluaisin olla optimisti mutta luulen, että esimerkiksi lasten lihavuus tulee vielä lisääntymään. Lisäksi meillä tulee olemaan yhä enemmän niitä, joilla on hyvin suuri paino-ongelma. Polarisaatiota saattaa näkyä.
Kuinka mieltä huolletaan? Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Mitä uutta tiedämme suoliston hyvinvoinnista? Tiedekulman Terveys nyt -tapahtumasarjassa 13.–25.4.2023 käsitellään suomalaisia laajasti koskettavia terveyshaasteita.
Tapahtumissa ovat äänessä terveyden huippuasiantuntijat Helsingin yliopistosta ja muualta. Tule kuulemaan ja kokemaan, mitä tuore tutkimus kertoo terveydestä!
Sarjan tapahtumat ovat kaikille avoimia, ja niitä voi seurata sekä Tiedekulmassa paikan päällä (Yliopistonkatu 4, Helsinki) että striimin välityksellä Tiedekulman verkkosivuilla.