Suoliston mikrobisto paljastaa, toimiiko lääkehoito tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivän potilaan suoliston mikrobiston perusteella voidaan ennustaa, hyötyykö potilas kalliista lääkehoidosta vai ei, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus vahvistaa myös mikrobistoon suotuisasti vaikuttavien hoitojen keskeisen roolin tulehduksellisissa suolistosairauksissa.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi Suomessa ja maailmalla. Sairauksia ei voida täysin parantaa, mutta niitä hoidetaan tulehdusta vähentävillä lääkkeillä ja toisinaan leikkauksin.

Mikäli tavanomainen lääkehoito tulehdusta vähentävillä lääkkeillä ei auta, voidaan tautia hoitaa suonensisäisesti annettavalla biologisella TNF-alfan salpaajalla infliksimabilla. Se on vasta-aine, joka estää tulehdustekijä TNF-alfan sitoutumista suolen tulehdussoluihin. Vasta-aine vähentää tulehdusta tehokkaasti ja parantaa taudin tilaa sekä ylläpitää hyvää hoitotasapainoa.

Vaikka infliksimabihoito on usein tehokasta, noin 30–40 prosenttia potilaista voi jäädä ilman hoitovastetta hoitoon tai menettää hoitovasteen. Luotettavia testejä hoitovasteen ennustamiseksi ei vielä ole saatavilla. 

– Toimivan hoitovasteen ennustetestin avulla voitaisiin ohjata lääkityksen valintaa ja välttää lääkkeen turhaa käyttöä, mikä vähentäisi mahdollisia haitallisia sivuvaikutuksia sekä säästäisi terveydenhuollon lääkehoitokustannuksia, tutkijatohtori Eija Nissilä kertoo.

 

Helsingin yliopisto ja HUSin Vatsakeskus tutkivat yhteistyöprojektissa, voitaisiinko suoliston mikrobistosta löytää infliksimabihoidon vastetta ennustavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Journal of Crohn's and Colitis -tiedejulkaisussa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo ennen hoidon aloitusta potilaiden suoliston mikrobistot erosivat useiden eri bakteeri- ja sienilajien osalta toisistaan. Näillä eroilla oli yhteys infliksimabihoidon vasteeseen. 

Myös hoidon aikana tapahtuneet suoliston mikrobiston muutokset poikkesivat toisistaan hoitovasteen saavien ja hoitoon reagoimattomien välillä. Potilailla, jotka eivät saaneet vastetta hoidosta, oli suolistossa vähemmän hyödyllisiä tulehdusta vähentäviä Clostridia-sukuun kuuluvia bakteereja sekä enemmän tulehdusta lisääviä bakteereja. Tietyt bakteerilajit suolistossa ennustivat hyvin infliksimabihoitovastetta.

Tutkimuksen tulosten perusteella suoliston bakteerit ja hiivat voisivat tulevaisuudessa sopia hyvin mittariksi, kun arvioidaan kannattaako hoitoa aloittaa vai ei.

– Tällainen ennustetesti mahdollistaisi sopivan hoidon valinnan ja toisi lääkehoitokustannuksissa säästöjä terveydenhuollolle, Nissilä sanoo.

Lisätietoja

Eija Nissilä, tutkijatohtori

puh. 050 370 0674

sähköposti: eija.nissila@helsinki.fi

Päivi Saavalainen, dosentti

Helsingin yliopisto, Translationaalisen immunologian tutkimusohjelma

sähköposti: paivi.saavalainen@helsinki.fi

Lähde: Rebecka Ventin-Holmberg, Anja Eberl, Schahzad Saqib, Katri Korpela, Seppo Virtanen, Taina Sipponen, Anne Salonen, Päivi Saavalainen, Eija Nissilä: Bacterial and Fungal Profiles as Markers of Infliximab Drug Response in Inflammatory Bowel Disease. Journal of Crohn's and Colitis, jjaa252, DOI: doi.org/10.1093/ecco-jcc/jjaa252

Lue lisää alan tutkimuksesta tutkimusryhmän verkkosivuilla.