Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehty väestöpohjainen kohorttitutkimus pohjautui laajaan suomalaiseen silmäkirurgisesti hoidettujen potilaiden rekisteriaineistoon. Tutkimuksessa käytiin läpi 5 709 verkkokalvokirurgiseen leikkaustoimenpiteeseen tulleen silmäpotilaan uusintaleikkauksia vuosilta 2008 – 2014. Tulokset osoittivat, että leikkauksen aikana käytössä ollut statiinilääkitys oli yhteydessä 28 prosenttia pienempään uusintaleikkauksen riskiin potilailla, joille oli verkkokalvon irtauman takia tehty niin sanottu primaarivitrektomia, lasiaisen poistoleikkaus.
Statiinilääkitys ei sen sijaan näyttänyt olevan yhteydessä uusintaleikkauksen riskiin muissa verkkokalvokirurgisissa silmäsairausryhmissä, kuten esimerkiksi ikään liittyvässä verkkokalvon ryppykalvoleikkauksessa tai diabeettisen verkkokalvosairauden hoitamiseksi tehdyssä lasiaisen poistoleikkauksessa.
– Statiinihoidosta näyttää olevan hyötyä yleisimmässä vakavassa verkkokalvosairaudessa, pahimmillaan sokeutumiseen johtavassa verkkokalvoirtaumassa, toteaa tutkimusta johtanut dosentti Sirpa Loukovaara HYKS:n silmäklinikasta. – Systeemisestä statiinilääkityksestä saattaa siis olla hyötyä paitsi sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä myös silmäterveyden kannalta.
Statiinilääkityksen hyöty verkkokalvoirtaumapotilailla selittyy todennäköisesti lääkkeen vaikutuksella silmänsisäiseen tulehdukseen ja arpikudoksen muodostumiseen, tutkijat arvelevat.
– Aikaisemmat työmme olivat antaneet viitteitä siitä, että statiinien käyttäjillä lasiaisesta mitattavien arpimuodostusprosessiin liittyvien biokemiallisten merkkiaineiden pitoisuudet ovat alhaisempia kuin statiinia käyttämättömillä verrokeilla, ja sen vuoksi pidimme aiheellisena tutkia tätä asiaa, Loukovaara kertoo.
Tutkimustulos on merkittävä havainto silmätautien alalla, mutta ei sinällään muuta verkkokalvoirtauman takia leikattujen potilaiden hoitokäytäntöjä. Jatkotutkimuksiin se kuitenkin antaa aihetta.
– Tällä hetkellä ei ole käytettävissä lääkkeellistä hoitoa, jolla voitaisiin turvallisesti ehkäistä silmänsisäistä arpikudoksen muodostumista, joten statiinien mahdollista hyötyä tällä alueella kannattaa tutkia. On mahdollista, että tulevaisuudessa statiinilääkitystä voidaan tarjota siitä hyötyville verkkokalvoirtaumapotilaille implanttina tai silmänsisäisenä lääkeruiskeena, Loukovaara pohtii.
Lisätietoja:
Dosentti Sirpa Loukovaara, HUS ja Helsingin yliopisto
Puh. 050 427 1566
Sähköposti: sirpa.loukovaara@hus.fi
Viitteet:
Loukovaara S, Sahanne S, Takala A, Haukka J (2017): Statin use, and vitreoretinal surgery: Findings from a Finnish population-based cohort study. Acta Ophthalmol 16 January 2018 DOI: 10.1111/aos.13641
Tuuminen R, Sahanne S & Loukovaara S (2014): Low intravitreal angiopoietin-2 and VEGF levels in vitrectomized diabetic patients with simvastatin treatment. Acta Ophthalmol 92(7):675-681 DOI: 10.1111/aos.12363
Tuuminen R, Haukka J & Loukovaara S (2015): Statins in rhegmatogenous retinal detachment are associated with low intravitreal angiopoietin-2, VEGF and MMP-2 levels and improved visual acuity gain in vitrectomized patients. Graefes Arch Clin Exp Ophthalmol 253(10):1685-1693. doi: 10.1007/s00417-014-2873-2.