SPARK Finland käynnistyi Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä vuonna 2017 tukemaan tutkijapohjaisten terveysalan ratkaisujen kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman hankkeen tarkoituksena oli saada kokeneet mentorit auttamaan tutkimuslähtöisten ideoiden alkutaipaletta ja lyhentämään siten kaupallistamisen alun vaiheen kehitysaikaa.
Muutamassa vuodessa ohjelma on kasvanut kahden kaupungin toimijasta kansalliseksi organisaatioksi, joka seisoo taloudellisesti omilla jaloillaan. SPARK Finlandiin on osallistunut yhteensä 65 projektia, joista yrityksiksi on jatkanut tähän mennessä 15 hanketta. Yli 30 projektia on edelleen osa ohjelmaa.
Tänä keväänä SPARK Finland valittiin 25 merkittävimmän eurooppalaisen yrityshautomon joukkoon bioteknologian alalla. Ohjelma ei tarjoa lainkaan rahoitusta. Mikä siis on SPARKin salaisuus?
SPARK Finlandin kehittämispäällikkö Juho Väisänen ohjelmaa koordinoivasta Tampereen yliopistosta kertoo, että mentorointi on tuotekehityksen alkuvaiheessa rahoitusta tärkeämpää.
– Jotta ideoiden parissa työskentelevät ihmiset tietävät, mitä he lähtevät tekemään, he tarvitsevat neuvoja ja verkostoja. SPARKin vahvuutena ovat kokeneet mentorit ja suorat kontaktimme maailman huippuverkostoihin ja niiden ammattilaisiin, hän sanoo.
Markkinaymmärrys ohjaamaan kehittämistyötä
SPARK Finlandin johtaja Pasi Sorvisto toi ohjelman alun perin Suomeen. Hän kertoo, että ideoita ja hypoteeseja tulisi testata päämarkkinoilla jo prosessin alkumetreillä. Lisäksi Sorvisto korostaa markkinaymmärryksen merkitystä: sen on tärkeää olla ohjaava tekijä niin kehittämistyössä kuin sitä koskevissa päätöksissäkin.
– Jos idean omistajalla ei ole minkäänlaista käsitystä asiakkaiden aidoista tarpeista, alan päämarkkinoiden mahdollisuuksista, kilpailevista ratkaisuista ja siitä, miten markkinoilla kannattaa toimia, minkä ymmärryksen perusteella hän voisi tehdä relevantteja ja tarkoituksenmukaisia valintoja? Sorvisto kysyy.
– Tästä syystä haluamme integroida tiimit ja heidän ideansa maailmalla avainverkostoihin jo varhaisessa vaiheessa. Samasta syystä uusien projektien valinnan tekevä arviointipaneeli on vahvasti kansainvälinen, Sorvisto jatkaa.
Yhteisöllinen ja kansainvälinen ohjelma
SPARK Finland on keskittynyt tukemaan kliinisiä ratkaisuja. Projektit ovat pääosin lääkekehitystä, lääketekniikkaa tai diagnostiikkaan ja tutkimuslaitteistoon keskittyvää kehitystä. Kun tarkastelee yrityksiksi jatkaneita hankkeita, listalta löytyy laaja joukko erilaisia ratkaisuja: Helsingin yliopiston tutkijoita on ollut mukana kehittämässä muun muassa GIST-syöpälääkettä (Sartar), mikrosiirrehoitoa sydänvaurioihin (Epiheart), Parkinsonin taudin diagnosointia ja hoitoa (Filip Scheperjans), solututkimuksen ratkaisua (SCellex) sekä älypotkupukua (Smart Jumpsuit) vauvatutkimuksia varten.
Tavallisesti SPARKin hankkeet kestävät kaksi vuotta. Arkea SPARKissa leimaa yhteisöllisyys. Aktiivisin kuuntelija oppii ohjelmassa eniten: tiimit toimivat toisilleen vertaistukena, ja myös mentorit hitsautuvat yhteen.
SPARK Finland tavoittelee ohjelman vahvaa kansainvälistämistä. Koronapandemia vauhditti SPARKin toimintaa verkossa, joka on kasvanut merkittävästi pandemian aikana. Kansainvälistä verkostoa on tarkoitus kasvattaa edelleen, etenkin Euroopassa. Jo nyt Suomen SPARKiin osallistuva tiimi voi seurata osana ohjelmaa eurooppalaista webinaarisarjaa tai saada oman mentorin USA:sta, Japanista, Saksasta tai Australiasta – muun muassa näistä maista kotimaisille ryhmille on jo löytynyt mentori.
SPARK satsaa koulutukseen – kevään health tech -kurssi täyttyi nopeasti
SPARK Finland kehittää tällä hetkellä myös vahvasti koulutuspuoltaan. Vuodesta 2019 lähtien SPARKissa on alettu rakentaa kansainvälistä koulutusalustaa, jonka avulla tuodaan osaajat yhteen. Alusta mahdollistaa muun muassa kurssien järjestämisen laajemmassa mittakaavassa, koulutusmateriaalien ketterän jaon ja toimii myös osallistujien törmäyttäjänä. Koulutuksesta vastaava projektipäällikkö Outi Väisänen SPARK Finlandilta kertoo, että alusta on tavoitteena ottaa käyttöön syksyllä 2021.
Suomessa SPARK Finland on järjestänyt jo vuosia opiskelijoille ja alkuvaiheen tutkijoille tarkoitettua terveysteknologian kurssia, joka on sittemmin jakautunut kahdeksi eri kurssiksi – keväällä tuotekehityksen oppia, syksyllä keskitytään liiketoiminnan kehittämiseen ja markkinoiden ymmärtämiseen.
Vuoden 2021 kevään kurssi avattiin ensi kertaa myös laajemmin korkeakouluopiskelijoille. Paikat täyttyivät haun alkamisen jälkeen parissa tunnissa.
– Yleinen kiinnostus terveysteknologiaan, tutkimustulosten kaupallistamiseen ja niiden hyötykäyttöön on kasvanut. Kaikissa yliopistoissa ei myöskään ole tarjolla tuotekehityksen ja liiketoimintaosaamisen kursseja, jolloin opiskelijat hakevat ymmärrystä muualta, Juho Väisänen avaa taustasyitä suurelle kiinnostuksen määrälle.
Uudelle urapolulle
SPARK tarjoaa tutkijalle mahdollisuuden lähteä uudenlaiselle uralle. Akateemisen tutkijan urapolkuna voikin olla tutkimusaiheen kehittäminen ratkaisuksi, joka voi muuttaa maailmaa ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Siksi SPARK Finland haluaa tuoda ohjelmaa näkyviin jo myös maisterivaiheen opiskelijoille. Jos kipinä syttyy jo aikaisemmassa vaiheessa, opiskelijat oppisivat näkemään erilaisia mahdollisia uravaihtoehtoja.
Vaikka monet SPARKin projekteista kehittyvät yrityksiksi asti, Juho Väisänen täsmentää, että yritys ei ole ainoa pakollinen lopputuote.
– SPARKista on syntynyt esimerkiksi lisensointitapauksia, isompia kansainvälisiä konsortioita ja tiimeistä on myös rekrytoitu tutkijoita kansainvälisiin huippuyliopistoihin asti, hän sanoo.