Terveysteknologian ja life science -aloilla innovaatiotoiminnan merkittävimpiä haasteita ovat pitkä tuotekehitysaika ja suuri investointitarve; rahoituksen löytäminen kehitystyön kriittiseen alkuvaiheeseen on erityisen vaikeaa. Lisäksi toimialalla on vahva viranomaissäätely, joka vaikuttaa monin tavoin alan liiketoimintaan. Ratkaisuksi tähän ongelmaan Stanfordin yliopisto kehitti SPARK-ohjelman, ja vastaavia ohjelmia on sittemmin käynnistetty eri puolilla maailmaa.
SPARK Finland käynnistyi keväällä 2017.
– Tähän mennessä ohjelmaan on saatu mukaan yli 20 projektia. Ensimmäiset ovat jo edenneet yrityksiksi ja saaneet merkittäviä pääomasijoituksia tai enkelirahoitusta, kertoo SPARK Finlandin johtaja Pasi Sorvisto.
– Olemme itse asiassa edenneet nopeammin kuin perustamisvaiheessa uskalsimme edes toivoa. Perustamisvaiheessa ajateltiin, että kolmen vuoden kuluessa olisi saatu ensimmäiset aihiot yritysasteelle saakka.
SPARK-ohjelma tarjoaa koulutuksen lisäksi alan tuotekehityksen, liiketoiminnan, sääntelyn ja rahoituksen ammattilaisista koostuvan tukiverkoston, jonka avulla voidaan huomattavasti nopeuttaa hyvän idean kehittämistä valmiiksi tuotteeksi.
– Tuomme jo alkuvaiheessa prosessiin mukaan tarvittavat osaajat, erityisesti tuotekehityksen, rahoituksen ja yritystoiminnan ammattilaiset, niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin. SPARK Finland on globaalisti verkottunut, ja meillä on tiivis yhteistyö muiden vastaavien ohjelmien kanssa. Projekteillamme on neuvonantajia jopa Stanfordin ohjelman mentoriverkostoa myöten, Sorvisto kertoo.
Keskeisiä kumppaniohjelmia USA:n lisäksi löytyy muun muassa Saksasta, Norjasta, Australiasta, Israelista, Japanista, Taiwanista ja Singaporesta.
Mukaan haetaan myös korkean riskin projekteja
SPARK Finland hakee parhaillaan uusia projekteja ohjelmaan. Hakuaika päättyy 14.1.2019.
Ohjelmaan halutaan mukaan tutkijoita, opiskelijoita ja kliinikoita, joilla on hyvä idea jonkin konkreettisen terveyteen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi ja jotka ovat halukkaita viemään ideaansa eteenpäin ja katsomaan, mitä siitä voisi syntyä, Sorvisto sanoo.
– Haluamme mukaan myös korkean riskin projekteja, se kuuluu tämän toiminnan luonteeseen.
Sorvisto on tyytyväinen niihin projekteihin, joita ohjelmaan on tähän mennessä saatu mukaan.
– Suomesta löytyy osaamista, ja sen ovat myös kansainväliset yhteistyökumppanimme huomanneet. Esimerkiksi Tampereen yliopistosta lähtöisin olevaa tuberkuloosiin liittyvää innovaatiota viedään tällä hetkellä eteenpäin yhdessä Australian ja Etelä-Afrikan SPARK-ohjelmien kanssa. Australian ohjelman vetäjä otti vastuun kokonaisuuden rakentamisesta. Alkuperäisen idean ympärille on linkittynyt useita projekteja, ja siinä kaavaillaan ratkaisua todella merkittävään maailmanlaajuiseen ongelmaan.
Toinen esimerkki hyvin edenneestä ideasta on uudenlainen, vähemmän pehmytkudosvaurioita aiheuttava kirurginen poranterä.
– HUSin neurokirurgian klinikassa alun perin syntyneestä opiskelijan ideasta on kehitetty Aalto yliopiston projektissa valmis tuote ja sen pohjalta on syntynyt pääomasijoittajien rahoittama yritys, Sorvisto kertoo.
Vaikuttavuus voi syntyä monella tavalla
Sorvisto korostaa, ettei kaikista idean keksijöistä suinkaan tarvitse tulla yrittäjiä, jos se ei tunnu omalle kohdalle hyvältä ratkaisulta.
– Muitakin keinoja on, lisensiointi esimerkiksi. Eikä kaikista ideoista tarvitse syntyä kaupallisia tuotteita: joskus lopputulos voi olla vaikkapa suoraan potilashoitoon siirtyvä uusi menetelmä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi syntyä monella eri tavalla.
Kaikki projektit eivät myöskään välttämättä etene loppuun asti eikä niitä silti voi pitää epäonnistumisina.
– Esimerkiksi yksi projekteistamme jäi kesken sen takia, että sen ideanikkarille – projektin vetäjälle - tarjottiin loistavaa työpaikkaa huippusairaalasta Yhdysvalloista. Toinen jäi kesken, kun projektin vetäjä rekrytoitiin teollisuuteen. Niitä tuskin voi pitää epäonnistumisina.
Yksi SPARK-ohjelman tärkeistä tavoitteista onkin lisätä tutkijoiden ja kliinikoiden osaamista ja avata heille mahdollisuuksia monipuolisiin uravalintoihin. SPARK-ohjelmien yhteyteen ollaan parhaillaan kehittämissä erityistä koulutusalustaa.
– Stanfordin yliopiston SPARK-ohjelman ja globaalin verkostomme johto on pyytänyt Suomen ohjelmaa kehittämään ja koordinoimaan tätä kokonaisuutta, mikä osoittaa, että asemamme globaalissa verkostossa on varsin arvostettu, Sorvisto huomauttaa.