Tämä selviää lähes 500 000 ihmisten terveyttä tutkivasta epidemiologisesta tutkimuksesta. Tulokset saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa, joka perustui brittiläiseen biopankkiaineistoon. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet Public Health -tiedelehdessä.
Myös yksinäisyyden tunne oli yhteydessä kuolemanriskiin, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin eristyneisyys eikä myöskään itsenäisenä riskitekijänä. Erityisen voimakas yhteys eristyneisyydellä ja yksinäisyydellä oli syöpäkuolleisuuteen.
Eristyneisyyden ja yksinäisyyden yhteys kuolleisuuteen oli pitkälti samanlainen naisilla ja miehillä, nuoremmilla ja vanhemmilla ikäryhmillä sekä seurannan alussa pitkäaikaissairailla ja perusterveillä.
Sote- ja mielenterveyspalveluilla tärkeä rooli yksinäisten ihmisten terveyden tukemisessa
Sosiaalisen eristyneisyyden ja yksinäisyyden kohonnutta kuolemanriskiä selittivät erityisesti terveyskäyttäytyminen, sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät ja masennusoireet. Tutkimusryhmä painottaakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityisesti toimivien mielenterveyspalveluiden roolia yksinäistenkin ihmisten terveyden tukemisessa ja vakavien terveysongelmien ehkäisyssä.
"Sosiaalinen tasa-arvo ja terveyskäyttäytymistä tukevat rakenteet ovat järkeviä tavoitteita kaikkien kannalta ja tukevat myös riskiryhmien terveyttä. Yksinäisyyttä ja erityisesti eristymistä estäviä käytäntöjä tai rakenteita on mietittävä laajemmin yhteiskunnassa. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa rakentamisella ja yhteisöllisyyttä rakentavilla toimintatavoilla", toteaa tutkimusta johtanut professori Marko Elovainio.
Jatkuvasti yksin oleminen on siis terveydelle vaarallista, vaikka ei itseään yksinäiseksi tuntisikaan. Useimmat ihmiset tietysti tuntevat yksinäisyyttä pitkään yksin ollessaan, mutta tarve sosiaalisiin suhteisiin vaihtelee yksilöllisesti. Yksinäisyys on myös motiivi, joka usein saa ihmiset hakeutumaan muiden seuraan. Terveydellekin vaarallista voi olla, jos seuraa ei ole tai sitä ei saa yrityksistä huolimatta.
Tutkimuksen rahoittivat Suomen Akatemia ja Nordforsk.
Lähde: Elovainio, M., Hakulinen, C., Pulkki-Råback, L., Virtanen, M., Josefsson, K., Jokela, M., Vahtera, J., & Kivimäki, M. The contribution of risk factors to excess mortality in isolated and lonely individuals: the prospective UK Biobank cohort study. Lancet Public health.
Lisätietoja: tutkimusprofessori Marko Elovainio, THL/ Helsingin yliopisto, puh. 050 302 0621, marko.elovainio@helsinki.fi.