Merkittävä osa lasten sydänleikkauksista johtuu siitä, että sydämen oikean kammion ulosvirtauksessa on pulmia. Niitä korjataan varaosilla eli aivokuolleilta luovuttajilta saatavilla keuhkovaltimoläpillä.
Saksalaisten lääkärien ryhmä ryhtyi käyttämään leikkauksissa desellularisaatio-menetelmällä käsiteltyjä läppiä vuonna 2000. Desellularisaatiossa elinluovuttajan läpästä poistetaan solut, jolloin jäljelle jää pelkkä kudosmatriisi.
Menetelmää käytetään vasta vähän, mutta tulokset ovat lupaavia. Uusi läppä ei aiheuta hiljaista kudoshyljintää, joka on ongelmallista läpän keston kannalta. Keuhkovaltimoläppä kestää yleensä vain 15 vuotta. Pidempikestoinen läppä tarkoittaa, että potilaan elämän aikana tarvitaan vähemmän uusintaleikkauksia.
– Desellularisaatiossa yritetään saavuttaa koko iän kestävä varaosa. Koska leikkauksia tehdään lapsille ja nuorille, vaatimukset ovat kovat, lasten sydänkirurgi, Helsingin yliopiston dosentti Tommi Pätilä kertoo.
Pätilä kaavaili muutama vuosi sitten desellularisaatiopalvelun ostamista Saksasta Uuteen Lastensairaalaan. Hinnat olivat kuitenkin korkeita, ja läppien postitus vaikutti hankalalta. Pätilä oivalsi, että palvelun ostamisen sijaan sairaala voisi ottaa saman toimintatavan osaksi Lastenklinikan omaa biopankkia.
Toiminnan aloittaminen vaati muun muassa laitteiden ja rahoituksen hankintaa. Pätilä sai järjestettyä laitteet Lastenklinikan Kummien avulla. Menetelmän käyttö alkoi vuonna 2016. Toimintaa hoitaa tällä hetkellä yksi täysiaikainen työntekijä, vastaava hoitaja Hanna Lauttamus.
– Menetelmä on nyt validoitu sairaalassa, ja annamme toisinaan opastusta ulkomaille. Esimerkiksi Euroopan homograftipankin johtaja kävi meillä opettelemassa menetelmää, Pätilä kertoo.
Vaivalloinen prosessi, hyvät tulokset
Desellularisaatio-menetelmä on monivaiheinen. Yksinkertaistettuna ketju on seuraava: kirurgi irrottaa luovutetusta sydämestä keuhkovaltimoläpän. Pesuprosessissa läppä puhdistetaan soluista erilaisten huuhteluiden ja liuosten avulla. Lopuksi se tuoresäilytetään jääkaapissa odottamaan leikkausta.
Läppää ei pakasteta nestetypessä, kuten perinteisesti on tehty. Pakastamisessa ja sulattamisessa kudoksen rakenne voi kärsiä, ja siihen liittyy ongelmia.
– Prosessi on vaivalloisempi kuin pakastaminen, mutta tulokset ovat kaikkien julkaistujen tutkimusten mukaan paremmat. Myös dokumentaatiossa ja säilyttämisessä on iso työ, Pätilä kertoo.
Pätilän mukaan Uusi lastensairaala on länsimaissa ainoa paikka, jossa läppiä löytyy hyllytavarana. Määrät ovat kuitenkin pieniä, sillä lasten sydänleikkaukset ovat harvinaisia.
Uutta menetelmää on hyödynnetty nyt noin 15 leikkauksessa, eli suurimmassa osassa viime vuosina tehdyistä leikkauksista. Tarkoitus on, että menetelmä on kohta käytössä kaikissa Uuden lastensairaalan läppäoperaatioissa.
– Desellularisaatiota ei vielä käytetä muualla Skandinaviassa. Olemme muutaman vuoden edellä muita, Pätilä sanoo.