WHO:n luotsaama Solidarity-koronalääketutkimushanke on rekrytoinut joulukuun alkuun mennessä noin 14 000 potilasta 500 sairaalassa ja yli 30 maassa. Kansainvälisessä hankkeessa tutkitaan eri lääkkeiden vaikutusta koronaviruspotilaiden hoidossa.
Tutkimuksen tuloksia on nyt julkaistu The New England Journal of Medicine -tiedelehdessä. Nyt julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 11 330 potilasta. Solidarity-tutkimus osoittaa, että hydroksiklorokiini, lopinaviiri ja interferoni eivät tehoa sairauteen. Tuoreessa artikkelissa raportoidaan myös Solidarityn yli 5 000 potilaan remdesiviiritulokset ja neljän remdesiviiritutkimuksen meta-analyysi.
WHO:n mukaan lupaavinta, tutkimuksen neljättä lääkettä remdesiviiriä on tutkittu kansainvälisesti yhteensä yli 7 000 potilaalla. Euroopan ja Amerikan lääkeviranomaiset ovat antaneet myynti- ja käyttöluvat remdesiviirille. WHO:n Solidarity-tutkimuksesta riippumaton hoitosuositusryhmä antoi marraskuussa heikon suosituksen remdesiviirin käyttöä vastaan tutkimusten ulkopuolella, mutta kannusti jatkamaan satunnaistettuja tutkimuksia. Solidarity-tutkimuksessa remdesiviirin tutkimus jatkuu.
Solidarity-tutkijoiden tuoreen meta-analyysin mukaan remdesiviiri mahdollisesti vähentää suhteellista kuolemanriskiä 9 prosenttia.
– 95 prosentin luottamusvälin mukaan se voi tosin vähentyä 21 prosenttia tai jopa kasvaa 5 prosenttia, hankkeen kansallinen päätutkija, professori Kari Tikkinen selventää.
Solidarity-tutkijat myös analysoivat uudelleen amerikkalaisen ACTT-tutkimuksen dataa ja havaitsivat, että remdesiviiri lyhentää sairaalahoitoa noin 1–2 päivää.
– Tämä on vähemmän kuin ACTT-tutkimuksen tutkijoiden esittämät viisi päivää, jonka perusteella lääkeviranomaiset antoivat remdesiviirille luvat, Tikkinen sanoo.
Hän toteaa, että lääkkeellä on luultavasti hieman vaikutusta, mutta vaikutus ei ole suuri ja se on vielä epävarma.
– Sen vuoksi tarvitsemmekin lisää dataa, jotta saamme selvyyden, onko remdesiviiristä apua vai ei.
Solidarity käynnistyi Suomessa kunnolla vasta toisen korona-aallon aikana
Solidarity-tutkimus alkoi Suomessa keväällä, mutta rekrytointi alkoi käytännössä vasta toisen aallon aikana, kun HUS liittyi mukaan tutkimukseen. Joulukuun alkuun mennessä tutkimukseen on rekrytoitu 113 sairaalapotilasta kahdeksasta sairaanhoitopiiristä. Vielä alkusyksystä potilaita oli mukana tutkimuksessa vain kymmenkunta.
Tikkinen kertoo, että myös aiemmissa pandemioissa laajamittaiset satunnaistetut lääketutkimukset ovat olleet myöhässä, kuten nyt joissain maissa kävi Solidarity-hankkeelle koronapandemian ensimmäisen aallon kanssa.
Tällä hetkellä Solidarity-hankkeen ainoa tutkittava lääke on remdesiviiri. Tikkisen mukaan Suomessa aiotaan jatkaa remdesiviirin tutkimusta niin kauan kuin lääkettä riittää. Hän kertoo, että Solidarityyn on pian tulossa 2–3 uutta lääkehaaraa.
– Tutkimukseen on tarkoitus lisätä ainakin yksi vasta-aineisiin perustuva lääke ja yksi veren hyytymiseen vaikuttava lääke. Pian selviää, mitä lääkkeitä otetaan Suomen tutkimuksessa käyttöön, Tikkinen sanoo.
Lisää tukea kliinisten lääketutkimusten verkostoille?
WHO:n Solidarity-projektin rinnalla on kulkenut toinenkin suuri satunnaistettu lääketutkimus, Ison-Britannian Recovery. Kansalliseen tutkimukseen on osallistunut jo yli 19 000 potilasta.
Tikkisen mukaan Iso-Britannia hyötyi suuresti paikallisen terveydenhuoltojärjestelmän NHS:n verkostoista, joiden avulla laajamittainen yhtenäinen tutkimus polkaistiin nopeasti liikkeelle. Tutkimuksen avulla saatiin jo muutamassa kuukaudessa vahva osoitus deksametasonin tehosta ja hydroksiklorokiinin ja lopinaviirin tehottomuudesta koronaviruspotilaille. Remdesiviiriä tutkimuksessa ei testattu lainkaan.
– Recoveryn toipilasplasmatutkimukseenkin on rekrytoitu tuhansia potilaita, ja tulokset julkaistaneen lähiviikkoina, Tikkinen kertoo.
Hänen mukaansa sekä Solidarity-hankkeesta että Ison-Britannian Recovery-kokeista voidaan ottaa paljon opiksi. Tikkinen kertoo, että tutkimusrahoittajien tulisi tukea tutkijalähtöisten kliinisten lääketutkimusten verkostoja, jotta ne voivat nopeasti aktivoida laajoja kokeita, joissa olisi mahdollista tutkia sekä vanhoja että uusia lääkkeitä.
Tikkinen on analysoinut isojen pragmaattisten tutkimusten menestyksen syitä ja haasteita aiemmin syksyllä julkaistussa Nature Medicine -lehden artikkelissa. Jotta laajat tutkimukset voidaan toteuttaa, ne tarvitsevat Tikkisen mukaan tukea niin terveysviranomaisilta, sairaanhoitopiireiltä kuin rahoittajiltakin.
– Sekä Recovery että Solidarity ovat todistaneet, että yhdistelmä satunnaistettuja tutkimuksia, kliiniset verkostot ja modernin teknologian hyödyntäminen voivat tuoda nopeita ja luotettavia vastauksia koronapandemian kaltaisiin kriiseihin, hän sanoo.
Viitteet:
WHO Solidarity Trial Consortium. Repurposed Antiviral Drugs for Covid-19 – Interim WHO Solidarity Trial Results. The New England Journal of Medicine, 2020. DOI: 10.1056/NEJMoa2023184
Tikkinen K., Malekzadeh R., Schlegel M., Rutanen J., Glasziou P. COVID clinical trials: learning from exceptions in the research chaos. Nature Medicine, 2020. DOI: 10.1038/s41591-020-1077-z.