Professori Jesper Ekelundin johdolla tehtyyn tutkimukseen osallistui 30 vaikeaa skitsofreniaa sairastavaa potilasta, jotka olivat olleet työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään viisi vuotta. Potilaat satunnaistettiin famotidiini- ja lumelääkeryhmään.
– Jo ensimmäisestä viikosta lähtien famotidiinia saaneiden oireet lievenivät, ja neljän viikon kuluttua oireet olivat merkittävästi vähentyneet. Myös tutkittavien omat kommentit lääkkeestä olivat varsin positiiviset, professori Ekelund kertoo.
Lumeryhmään kuuluvien oireet pysyivät muuttumattomina.
Aivojen histamiinijärjestelmä säätelee useiden sellaisten keskeisten hermosolujen toimintaa, jotka säätelevät aivojen muiden välittäjäaineiden toimintaa. Eläinkokeissa on osoitettu, että vaikuttamalla histamiinijärjestelmään voidaan epäsuorasti vaikuttaa myös muihin, skitsofreniaan liittyviin välittäjäainejärjestelmiin, mutta aiheesta ei ole tätä ennen tehty laadukkaita, kontrolloituja tutkimuksia.
Famotidiinia on 1980-luvulta saakka käytetty vatsan liikahappoisuuden hoidossa; käytettävä lääkeannos on kuitenkin niin pieni – vain 40 mg päivässä – ettei lääkeainetta juurikaan pääse aivoihin. Skitsofrenian hoitotutkimuksessa famotidiinia annettiin 200 mg päivässä, jolloin lääkeaine pääsi vaikuttamaan myös aivojen histamiinijärjestelmään.
– Famotidiinia ei kannata suoraan käyttää skitsofrenian hoitoon, koska näin suuren annoksen pitkäai-kaisesta käytöstä ei ole tehty turvallisuustutkimuksia. Tuloksemme osoittavat kuitenkin, että histamiinijärjestelmällä on keskeinen rooli psykoosien hoidossa, Ekelund tähdentää.
Kaikkien tällä hetkellä käytössä olevien psykoosilääkkeiden vaikutus kohdistuu aivojen dopamiinijärjestelmään, jonka tutkija Arvid Carlson 1960-luvulla osoitti olevan keskeinen tekijä psykoosissa. Useiden potilaiden kohdalla näiden lääkkeiden teho on kuitenkin heikko, ja niillä on usein myös haitallisia sivuvaikutuksia.
– Tarve muihin vaikutusmekanismeihin perustuville lääkkeille on hyvin suuri, ja niitä onkin vuosikymmeniä yritetty kehittää, mutta ilman tulosta. Toivottavasti lääkeyritykset nyt vievät tätä tutkimuslinjaa eteenpäin ja kehittävät histamiinivaikutukseen perustuvia lääkkeitä psykoosien hoitoon, Ekelund sanoo.
Ekelund on saanut tutkimuksen jatkamista varten 306 000 dollarin suuruisen apurahan yhdysvaltalaiselta Stanleyn säätiöltä. Käynnistymässä on suurempi, monikansallinen lääketutkimus yhdessä Karoliinisessa Instituutissa työskentelevän professori Jari Tiihosen kanssa.
Nyt julkaistun tutkimuksen keskeinen tekijä, Ekelundin ryhmässä työskentelevä Katarina Meskanen sai työstään SCNP:n (Scandinavian College of Neuropsychopharmacology) Young Scientist -palkinnon.