Lääketieteen lisensiaatti Aki Vuokko tutki väitöskirjassaan sisäilmaan liittyvää pitkittyvää, toimintakykyä heikentävää oireistoa, ja kehitti interventioita sen hallintaan.
Yhdessä osatutkimuksessa oli mukana ammattitautiepäilyn vuoksi Työterveyslaitokselle tulleita potilaita, joilla oli sisäilmaan liittyviä oireita ja työkyvyn heikentymistä. Potilailla oli piirteitä oireiluherkkyydestä, joka ei selittynyt ympäristötekijöillä. Satunnaistetussa tutkimusasetelmassa lääkärin ja psykologin antamalla ohjauksella ei todettu olevan vaikutusta itsearvioituun työkykyyn eikä elämänlaatuun.
Toisessa osatutkimuksessa tehtiin tarkka kliininen tutkimus sisäilmasta vaikeasti oireileville potilaille. Potilaiden laajaan oirekirjoon ei löytynyt selittävää sairauslöydöstä. Lisäksi oireet olivat jatkuneet huolimatta työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä sisäilman parantamiseksi.
– Oireisto ei ollut selitettävissä ajankohtaisilla sisäilmatekijöillä. Pitkittyvässä toimintakykyä rajoittavassa oireiluherkkyydessä on tyypillistä, että oireilu jatkuu ja ilmenee tiloissa, joissa muut eivät oireile, ja sisäilman laadussa ei ole merkittäviä puutteita, Vuokko sanoo.
Lähes kaikilla oireiluherkkyys liittyi sisäilman homeisiin. Lisäksi hajusteiden sietokyvyn heikentyminen oli yleistä, ja osa ilmoitti myös sähkömagneettisten kenttien aiheuttavan oireita.
– Useilla tutkituista esiintyi muita samanaikaisia sairauksia, jotka eivät kuitenkaan selittäneet heikentynyttä toimintakykyä, ja huolta terveyden menettämisestä sisäilman vuoksi. Tarve välttää tiettyjä ympäristöjä oli johtanut rajoituksiin useilla eri elämänalueilla, Vuokko sanoo.
Kolmannessa osatutkimuksessa oli mukana 680 raskaana olevaa äitiysneuvolan asiakasta, jotka arvioivat kyselyssä herkkyyttään ennen raskautta 12 ympäristötekijälle, ja herkkyyden vaikutusta oireisiin, arkielämään sekä työ- ja toimintakykyyn.
Vastausten perusteella herkkyys eri ympäristötekijöille kuvautui jatkumona vähäisestä sietokyvyn alenemisesta aina merkittävästi toimintakykyä rajoittavaan oireistoon. Tässä osatutkimuksessa jokainen merkittävästä toimintakyvyn heikentymisestä raportoineesta ilmoitti sietokykynsä heikentyneen sisäilman homeille ja valtaosa myös kemikaaleille.
Ympäristöherkkyydestä kärsivien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä pitää kehittää
Pitkittynyt sisäilmaan liittyvä oireiluherkkyys täyttää WHO:n määrittelemän ympäristöherkkyyden kriteerit. Samanlainen oirekuva on yhteistä toiminnallisille häiriöille.
Väitöstutkimuksessa rakennettiin tutkimusasetelma, jossa selvitetään kognitiivisen käyttäytymisterapian ja lääkäri-psykologi-työparin antaman tietojen annon ja neuvonnan vaikutusta elämänlaatuun ja työkykyyn potilailla, jotka ovat hakeutuneet työterveyshuoltoon työpaikan sisäilmaan liittyvien toistuvien, laaja-alaisten työkykyä heikentävien, mutta lääketieteellisesti selittämättömien oireiden vuoksi.
– Toiminnalliset häiriöt ovat palautuvia tiloja, joihin on runsaasti tehokkaiksi todettuja hoitomuotoja. Tällaisten hoitomallien, kuten erilaisten käyttäytymisterapioiden, käyttöä tulisi edistää, ja niiden hyödyllisyyttä tutkia myös sisäilmasta vaikeasti oireilevilla, joilla on toiminnallisen häiriön piirteet, Vuokko sanoo.
LL Aki Vuokko väittelee 12.4.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Disability related to workplace indoor air". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennus, auditorio 107, Siltavuorenpenger 3 A.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteystiedot:
Aki Vuokko, aki.vuokko@ttl.fi