Väestön keski-iän kasvaessa ja eliniän pidentyessä myös silmän takaosan sairauksien, kuten silmänpohjan ikärappeuman, määrä lisääntyy.
Lääkeaineiden toimittaminen silmässä oikeaan kohtaan on hankalaa. Käytännössä silmän takaosaa päästään lääkitsemään ainoastaan ruiskuttamalla lääkeainetta säännöllisesti suoraan lasiaiseen injektioruiskun avulla. Piikittäminen tuntuu potilaasta epämiellyttävältä ja vaatii aina käynnin terveydenhuollon ammattilaisen luona. Siksi vaihtoehtoisia keinoja silmäsairauksien lääkintään etsitään kuumeisesti.
Erääksi lupaavaksi avuksi on havaittu melaniinipigmentti, jota on paljon sekä silmän etu- että takaosassa. Melaniini sitoo useita lääkeaineita, ja sitoutuessaan melaniiniin lääkeainetta kertyy silmän pigmentoituneisiin kudoksiin. Melaniinisitoutumista voitaisiinkin mahdollisesti hyödyntää pidentämään lääkeaineen vaikutusta silmässä ja kohdentamaan hoitoa silmän pigmentoituneisiin kudoksiin.
– Havaitsimme, että lääkeaineen sitoutuminen melaniiniin voi kasvattaa verkkokalvon pigmenttiepiteelin solujen lääkeainepitoisuuden jopa 25 000-kertaiseksi verrattuna soluihin, joissa ei ole melaniinipigmenttiä, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Anna-Kaisa Rimpelä sanoo.
Tulevaisuudessa silmän takaosan lääkehoito voisi onnistua nykyisin käytettävien lasiaisensisäisten injektioiden sijaan esimerkiksi suun kautta otettavilla tableteilla. Tabletteina annettu lääkeaine kulkeutuu vatsasta ensin verenkiertoon ja sieltä mahdollisesti melaniiniin sitoutumisen seurauksena silmän takaosan kudoksiin.
________________
Anna-Kaisa Rimpelä väittelee 16.6.2018 kello 12 aiheesta "Ocular Pharmacokinetic Effects of Drug Binding to Melanin Pigment and the Vitreous Humor". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo (Unioninkatu 40), sali 1.