Raskaana olevista äideistä arviolta 4–6 prosentilla on käytössä masennuslääkitys ja 1–3 prosentilla epilepsialääkitys. Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Uuden lastensairaalan yhteydessä toimivassa BABA-tutkimuskeskuksessa selvitettiin äidin lääkitykselle sikiöaikana altistuneiden vastasyntyneiden aivotoimintaa. Tutkimuksessa mitattiin lapsen unen aikaista aivotoimintaa aivosähkökäyrällä (EEG), ja siitä laskettiin lapsen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.
– Olemme aiemmissa tutkimuksissamme osoittaneet, että aivokuoren toiminta unen eri vaiheissa tuo tärkeää tietoa imeväisen aivojen terveydestä, tutkijatohtori Anton Tokariev kertoo.
Tutkimukset osoittivat, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana aiheuttaa laajasti aivojen eri alueilla näkyviä, mutta mekanismeiltaan eri tavoin kohdentuneita muutoksia aivokuoren hermoverkostoissa. Masennuslääkkeiden osalta vaikutus oli voimakkaampi aivokuoren paikallisissa verkostoissa. Sen sijaan epilepsialääkealtistuksella oli lääkekohtaisia vaikutuksia eri aivoalueisiin. Yhteistä molemmille lääkeaineryhmille oli vaikutus siihen, miten aivokuori reagoi unen vaiheiden muutoksiin.
– Kliinisesti merkittävää tuloksissa on se, että osalla EEG-löydöksiä havaittiin olevan yhteys myös lasten myöhempään neuropsykologiseen kehitykseen. Voimakkaammat muutokset aivoverkostoissa ennustivat suurempaa poikkeamaa kehityksessä kaksivuotiaana, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta sanoo.
Lisävalaistusta aivojen varhaiskehitykseen
Tutkimukset tarjoavat täysin uudenlaisen tavan arvioida lääkeaineiden vaikutuksia lapsen aivotoiminnan kehitykseen.
– BABA-tutkimuskeskuksessa kehitetty EEG-mittausmenetelmä sekä siihen yhdistetty erittäin kehittynyt aivojen hermoverkostojen matemaattinen arviointi ovat läpimurtoja varhaisen neurologian kliinisessä tutkimisessa, professori Sampsa Vanhatalo kertoo.
Erityisen tärkeää hänen mukaansa on se, että nyt kehitetyt EEG-mittarit tuovat näkymän aivojen hermosolujen tasolla tapahtuviin mekanismeihin ja tarjoavat kipeästi kaivatun mahdollisuuden verrata ihmislapsilla todettuja tuloksia koe-eläinmalleissa tehtäviin tutkimuksiin. Niissä voidaan arvioida tarkemmin esimerkiksi sitä, mitä merkitystä äidin käyttämän lääkeaineen määrällä tai lääkityksen ajoituksella raskauden aikana on jälkeläisen aivotoimintaan.
– Kehittämämme tutkimusmenetelmät tarjoavat puitteet tutkia laajemmin myös sitä, miten kohtuympäristössä olevat tekijät vaikuttavat sikiön aivojen kehitykseen. Näitä sikiöön vaikuttavia asioita ovat paitsi raskauden aikainen lääkehoito myös äidin ravitsemus, muu terveydentila sekä ympäristötekijät, Vanhatalo summaa.
Viitteet: Anton Tokariev, Victoria C. Oberlander, Mari Videman, Sampsa Vanhatalo: Cortical Cross-Frequency Coupling Is Affected by in utero Exposure to Antidepressant Medication. Frontiers in Neuroscience, 16/2022. DOI:10.3389/fnins.2022.803708
Anton Tokariev, Michael Breakspear, Mari Videman, Susanna Stjerna, Lianne H Scholtens, Martijn P van den Heuvel, Luca Cocchi, Sampsa Vanhatalo, Impact of In Utero Exposure to Antiepileptic Drugs on Neonatal Brain Function, Cerebral Cortex, 2021;, bhab338, DOI: doi.org/10.1093/cercor/bhab338
Lisätietoja
Anton Tokariev, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
anton.tokariev@helsinki.fi
Mari Videman, lastenneurologian erikoislääkäri, Uusi Lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
mari.videman@hus.fi
Sampsa Vanhatalo, fysiologian professori, Helsingin yliopisto ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi