(Y/3/15) Odottavia äitejä saaatetaan ohjeistaa syömään lakritsaa tai salmiakkia "lääkkeenä" matalaan verenpaineeseen. Psykologian akatemiaprofessori Katri Räikkönen lukee terävät madonluvut ohjeelle.
– Epätieteellinen ja vaarallinen neuvo.
Salmiakki ja lakritsi kohottavat kyllä verenpainetta, mutta niissä oleva lakritsijuuri sisältää sikiön kehitykselle haitallista glykyrritsiiniä.
Eläimillä ja synnytetyillä ihmisen istukoilla tehdyissä kokeissa on osoitettu, että glykyrritsiini torpedoi sen luonnollisen suodatusmekanismin, jolla istukka estää äidin stressihormoni kortisolia virtaamasta sikiöön.
Vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja murrosikään
Räikkönen kollegoineen on niittänyt mainetta ensimmäisellä glykyrritsiiniin liittyvällä kohorttitutkimuksella. Tutkijat seurasivat yli tuhatta äitiä, jotka synnyttivät vuonna 1998 ja pitivät raskausaikana kirjaa salmiakin ja lakritsin syönnistään. Heidän lapsiaan mittaroitiin 8- ja 12-vuotiaina.
Emme vielä tienneet, että glykyrritsiiniä on monissa muissakin tuotteissa kuin mustissa makeisissa.
Sikiöaikana lakritsille altistuneet lapset menestyivät muita heikommin päättelytehtävissä ja heillä ilmeni enemmän tarkkaavaisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Murrosikä heillä alkoi keskimääräistä aiemmin.
– Valitettavasti vuonna 1998 emme tienneet, että glykyrritsiiniä on monissa muissakin tuotteissa kuin mustissa makeisissa, Räikkönen kertoo.
Viivakoodista pelastus?
– Glykyrritsiini on parisataa kertaa ruokosokeria makeampaa, Räikkönen vertaa.
– Kun kuluttajat haluavat vähemmän sokeria ja kaloreita ja lisäksi karsastavat aspartaamia, elintarviketeollisuudella on houkutus käyttää glykyrritsiiniä.
Räikkönen kollegoineen on listannut nelisensataa glykyrritsiiniä sisältävää tuotetta: keksejä, jäätelöitä, purkkaa… Helsinki Challenge -kilpailutiiminsä kanssa hän kehittää järjestelmää, jolla odottava äiti voisi tarkistaa kaupan tuotteiden glykyrritsiinimäärät. Lukema paljastuisi kännykällä skannattavan viivakoodin avulla.
Kuluttajat haluavat vähemmän kaloreita ja karsastavat aspartaamia, joten elintarviketeollisuudella on houkutus käyttää glykyrritsiiniä.
Tehtävä on vaikea, koska pieniä glykyrritsiinipitoisuuksia ei EU-lakien mukaan tarvitse ilmoittaa, ja etenkin virvoitusjuomien koostumukset ovat patenttien suojaamia, varjeltuja yrityssalaisuuksia
– Tehokkainta olisi, jos yritykset itse ilmoittaisivat tuotteidensa glykyrritsiinimäärät tietokantaamme. Näin ne edistäisivät seuraavan sukupolven hyvinvointia.