Puuta lautasella? Mieleen tulevat nälkävuodet, pettuleipä ja Saarijärven Paavo. Puiden solujen seinät koostuvat kuitenkin samoista aineista kuin tuiki tutut kasvikset: niissä on selluloosaa, ligniiniä ja hemiselluloosaa.
— Kun syömme pinaattia tai salaattia, syömme samalla soluseinät. Soluseinien materiaaleja voi myös eristää ja käyttää prosessoiduissa elintarvikkeissa, tutkijatohtori Mamata Bhattarai kertoo.
Bhattarain väitöstutkimus käsittelee kuusen hemiselluloosan käyttöä elintarvikkeissa. Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät, voisiko hemiselluloosaa käyttää stabilointiaineena nykyisten, usein synteettisesti valmistettujen yhdisteiden tilalla. Koostumukseen vaikuttavia stabilisoijia on esimerkiksi jugurteissa ja salaatinkastikkeissa.
Hemiselluloosa toimii jopa paremmin kuin monet nykyään käytetyt stabilointiaineet. Se olisi luontoystävällinen ja terveydelle edullinen vaihtoehto.
— Ruokaan saadaan lisää hyödyllisiä kuituja.
Apua myös maa- ja metsätalouteen?
Bhattarain väitös avaa uusia mahdollisuuksia myös metsäsektorilla. Nykyisellään metsätalous erottelee puutavarasta lähinnä selluloosan, jota käytetään paperin ja kartongin tuotannossa. Kaadettujen puiden hemiselluloosa ja ligniini päätyvät jätteeksi.
— Sellutehtaita suljetaan, koska tarvitsemme vähemmän paperia. Metsäteollisuus voisi hyötyä siitä, että hemiselluloosalle tulisi kysyntää, Bhattarai sanoo.
Aalto-yliopistossa nykyisin työskentelevä Bhattarai aikoo tutkia hemiselluloosan hyödyntämistä maanviljelyssä.
— Hemiselluloosa voisi auttaa torjunta-aineita pysymään kasvien lehdillä. Aineet eivät valuisi ympäristöön, eikä niitä tarvitsisi suihkuttaa niin paljon.
Bhattarain palkittu väitöskirja Associative behavior of spruce galactoglucomannans in aqueous solutions and emulsions valmistui Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmassa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa.
Kuuntele lisää: Apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoo tutkimastaan hemiselluloosasta — kuusikumista — ja sen eri käyttömahdollisuuksista yliopiston Utelias mieli -podcastin vieraana.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2022.