Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pitkän linjan pohjoismaiseen tutkimukseen. Millaista palautetta kasvisten roolia painottavista suosituksista on tullut, valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, professori Mikael Fogelholm?
– Pääosin asiallista, mutta sosiaalisessa mediassa kriitikkojen ääni kaikuu usein pitemmälle kuin tutkijoiden.
Miksi ruoka nostattaa vihamielisiä keskusteluja?
– Tunteiden palo liittyy netin aikakauteen: harrastajatieteilijät lukevat julkaisuja englanniksi ja välittävät nopeasti räätälöimiään näkemyksiä. Ne saavat usein enemmän huomiota kuin tutkijoiden hitaampaan puurtamiseen perustuvat suositukset.
Ruoasta saa myös nauttia
Neuvotteleva virkamies, dosentti Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että jokainen on oman syömisensä asiantuntija.
– Pahaa oloa vähentäisi kovasti se, jos muistaisi, ettei yksittäinen valinta heilauta elämää, painoa tai terveyttä mihinkään suuntaan. Toivoisin, että ihmiset oppisivat hyvällä omallatunnolla nauttimaan ja keskustelemaan ruoasta.
Ravitsemusneuvottelukuntaan kuuluva Sarlio-Lähteenkorva ymmärtää ihmisten hämmennyksen ristiriitaisten tietojen ja ruokaväittämien edessä.
– Bisnestä tekevien gurujen annetaan usein esiintyä yhtä suurella painoarvolla kuin puolueettomien tutkijoiden. Elämäntapaohjeet eivät ole aina pyyteettömiä.
Arjen valinnat ratkaisevat
Uusista suosituksista käyty keskustelu on ollut pääosin maltillista.
– On monta tapaa syödä hyvin, eikä viranomainen tule ja kiellä syömästä itselle sopivalla tavalla. Suositukset koskevat isoa kuvaa, eivät yksittäistä munkkia tai juhla-ateriaa.
Läskisoosille on sijansa, kuten leivonnaisille ja muillekin herkuille. Kansanterveyden kannalta kasvisten ja vaikka marjojen puolesta kannattaa silti rummuttaa. Arki ratkaisee.
Lue lisää ruoasta, ruokapolitiikasta ja tutkijoiden näkemyksistä tuoreesta Yliopisto-lehdestä 4/2014.