Ruoka ja minä

Ruoka on paljon enemmän kuin vatsantäytettä. Miten se rakentaa identiteettiä?

Artikkeli on julkaistu Tohtorin hatusta -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/09/15.

Mitä ruoka symboloi, folkloristi ja muistelukerronnan tutkija Ulla Savolainen Helsingin yliopistosta?

— Kotia, turvaa, muutosta, vierautta ja tuttuutta. Ruoalla alleviivataan yksilöllisiä ja etenkin poikkeusoloissa kulttuurisia eroja.

— Karjalan evakkojen muistelmissa pehmeä leipä edustaa kaivattua kotia. Kova leipä ja kylmät tuvat yhdistyvät taas Länsi-Suomeen.  Muistelmissa kuvataan evakkojen leimaamista tunkeilijoiksi ja tuhlailijoiksi, kun he halusivat lämmittää uunia.

— Samoja konfliktin piirteitä tuli hiljattain esiin, kun osa turvapaikanhakijoista valitti vastaanottokeskuksen ruoasta.

Pitääkö turvapaikanhakijan olla nöyrä ja kiitollinen?

— Se riippuu siitä, haluammeko nähdä ihmiset aktiivisina toimijoina, jotka pyrkivät vaikuttamaan oloihinsa ja elämäänsä.

Mittaako ruoka lautasella itsemääräämisoikeutta, kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki Helsingin yliopistosta?

— Ruoka on vallankäytön väline. Se näkyy esimerkiksi vanhusten palveluissa, kun ruokailussa ei kiireen vuoksi ehditä ottaa huomioon yksilöllisyyttä.

Kun suurkeittiö joutuu ruoanvalmistuksessa ottamaan huomioon niukan määrärahan ja ravinnon oikeaoppisuuden, jääkö katveeseen se, nauttiiko ruokailija annoksestaan ja ruokailuympäristöstä?

— Usein jää, sillä suurkeittiöt ovat oikeasti puun ja kuoren välissä hinnan ja laadun paineen vuoksi. Mutta pienilläkin asioilla voi korjata tilannetta. Voi esimerkiksi järjestää niin, että ruokailija saa itse koota salaattinsa tarjolla olevista aineksista, jotka ovat omissa kulhoissaan.

Onko suurkeittiön valmistama ruoka mainettaan parempaa?

— On, mutta se on keskiarvoruokaa, jonka pitää sopia kaikkiin suihin. Jokainen voi halutessaan maustaa annoksensa erikseen. Kaikki suurkeittiöt kehittävät toimintaansa jatkuvasti.

— Esimerkiksi koulu voi saada Kouluruokadiplomin täyttämällä tietyt edellytykset. Kouluissa myös seurataan lasten ja nuorten ruokamieltymyksiä ruokalistoja laadittaessa.

Mikä on tyypillistä suomalaiselle ruoalle?

— Konstailemattomuus ja luonnonläheisyys. Valmiista ruoasta erottuvat raaka-aineiden perusmaut.