Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 170 naista, joista joka kolmas kuolee sairauteen. Uusia kohdunkaulan syövän tapauksia todetaan yhä useammin nuorilla, hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.
Nämä olivat huonot uutiset. Hyviä uutisia on onneksi enemmän. Kohdunkaulan syövän synty voidaan ehkäistä HPV-rokotteella, joka nujertaa syöpiä aiheuttavat papilloomavirukset.
Ihmisen papilloomavirus on yleisin yhdynnässä tarttuva virus. Papilloomaviruksia tunnetaan yli 200, joista vakavimpia eli syöpää aiheuttavia viruksia on 14 eri alatyyppiä.
Rokottamalla kokonaisia ikäluokkia riittävän kattavasti kohdunkaulan syöpä katoaa käytännössä kokonaan muutamassa vuosikymmenessä.
Skotlanti rohkaisee
Skotlannissa 85–90 tyttöä sadasta ottaa HPV-rokotteen. HPV-rokotukset ovat kuuluneet Skotlannin kansalliseen rokotusohjelmaan jo vuodesta 2008.
— Skotlannin esimerkki on hyvin rohkaiseva. Kohdunkaulan syövän esiasteet ovat häviämässä Skotlannista. Tulevina vuosikymmeninä Skotlannin rokotuskattavuus merkitsee kohdunkaulan syövän häviämistä lähes kokonaan, dosentti, osastonylilääkäri Pekka Nieminen kertoo.
Suomessa kohdunkaulan syöpä on 1960-luvulta alkaen vähentynyt viidennekseen kansallisen seulontaohjelman ansiosta. Hyvää kehitystä varjostaa kuitenkin yhä nuorempana sairastumisen uhka.
Kohdunkaulan syöpä on lisääntynyt alle 40-vuotiailla naisilla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Nykyisin kohdunkaulan syöpä on yleisin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, kun siihen aiemmin sairastuivat vanhemmat naiset. Yksi syy on HPV-infektioiden lisääntyminen.
Suuri tartuntariski
Suomalaiset tytöt on marraskuusta 2013 alkaen saaneet HPV-rokotteen maksutta. Rokottaminen on osa kansallista rokotusohjelmaa. Tyttöjen kattava, ajoissa toteutettu HPV-rokottaminen ehkäisee noin neljä viidestä kohdunkaulan syövästä. Paras rokotusikä on 11–12 vuotta.
Hyksin Naistenklinikalla työskentelevän Pekka Niemisen mukaan nuorten ja nuorten aikuisten riski saada HPV-tartunta on todella suuri. HPV-infektioiden määrä on tasaisesti kasvanut takavuosikymmeniltä alkaen 2010-luvulle asti. Joka kolmannella yli 20-vuotiaalla naisella on HPV-infektio.
Pieni osa infektioista pahenee: jos tulehdusta ei hoideta asianmukaisesti, se voi ajan mittaan kehittyä kohdunkaulan syöväksi.
Hyödyistä hyvä puhua
HPV-rokote tulee ottaa ennen seksielämän aloittamista, sillä rokottaminen suojaa HPV-infektiolta vain ajoissa otettuna.
Tartuntatautilain mukaan kunnat voivat toteuttaa tyttöjen HPV-rokottamisen parhaaksi katsomallaan tavalla. 11–12-vuotiaat tytöt rokotetaan osana kouluterveydenhuoltoa joko koulussa tai terveyskeskuksessa.
Jonkinasteinen epäröinti on kuitenkin haitannut HPV-rokotusten toteuttamista Suomessa. Rokotuksia ja rokotteita koskeva väärä tieto leviää sekä vanhempien että nuorten keskuudessa. Kollektiivista pelkoa luovat ja vauhdittavat sosiaalisen median äkkiväärät keskusteluketjut.
— Somella on hirmuinen valta. Maallikot ovat mielestään samalla tietämyksen tasolla kuin ihmiset, jotka työkseen tutkivat rokotteiden tehoa ja turvallisuutta, Pekka Nieminen sanoo.
Lapset ja nuoret usein peesaavat voimakastahtoisia kavereitaan.
— Luokissa on mielipidevaikuttajia. Jos he puhuvat rokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista tai tarpeettomuudesta suureen ääneen, moni muu voi alkaa ajatella samoin, toteaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
HPV-rokotuksen tehosta olisi hyvä keskustella asiallisesti lasten ja nuorten kanssa.
Seuraavaksi pojat
Hanna Nohynek uskoo, että sikainfluenssarokotusten ja narkolepsiatapausten lisääntymisen yhteys on osaltaan vaikeuttanut myös HPV-rokotusohjelman toteuttamista.
Muitakin hidastavia tekijöitä on. Joissakin perheissä saatetaan ajatella, että rokote kannustaa liian varhaiseen seksielämään. Vanhempien lupaa ei tarvitse erikseen kysyä rokotukseen, joka on ollut kansallisessa ohjelmassa yli viiden vuoden ajan, mutta vanhemmat voivat kieltää rokottamisen ottamalla yhteyttä kouluun. Terveydenhoitaja voi tosin myöhemmin tarjota rokotetta oppilaalle ylemmillä luokilla, kun ratkaisu siirtyy nuorelle itselleen.
Pekka Nieminen muistuttaa, ettei rokotteen saaminen ole lapselle itselleen erityisen iso asia. Elämässä tapahtuu paljon muutakin.
— 11–12-vuotias tyttö ei parin päivän kuluttua välttämättä edes muista onko hän saanut koulussa jonkin rokotteen vai ei. Saati sitten, että hän ajattelisi sen mitenkään liittyvän seksielämän aloittamiseen, Nieminen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee myös poikien HPV-rokotusten ottamista kansallisen ohjelman osaksi.
Mikä HPV?
HPV-kirjainyhdistelmä tulee sanoista human papilloma virus eli papilloomavirus. Virusinfektio on yleinen: kahdeksan ihmistä kymmenestä saa sen elinaikanaan.
Papilloomaviruksia tunnetaan noin 200, joista suurin osa aiheuttaa tulehduksia iholla. Osa tulehduksista voi esiintyä myös sukupuolielinten alueella.
Sukupuolielinten HPV-infektioista osa etenee kohdunkaulan, ulkosynnyttimien, emättimen, siittimen tai peräaukon syöviksi. Myös osa pään ja kaulan syövistä johtuu HPV-infektioista.
Syöpää aiheuttavia HPV-tyyppejä ovat etenkin HPV 16 ja 18. HPV-tyypit 6 ja 11 aiheuttavat myös sukuelinten syylämäisiä kondyloomia.
Ei syy-yhteyttä autoimmuunisairauksiin
Tanskan televisio esitti taannoin ohjelmassaan väitteen, että HPV-rokote aiheuttaa autoimmuunitauteja ja harvinaisia neurologisia oireyhtymiä. Autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma, kilpirauhasen tulehdukset ja tyypin 1 diabetes. Tanskassa rokotettujen lukumäärä laski tilapäisesti yli 80 prosentin kattavuudesta noin 30 prosenttiin kohun takia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teki osana rokotteiden turvallisuusseurantaa laajan koko Suomea kattavan tutkimuksen, jonka tulos on selvä: 11–15-vuotiaana HPV-rokotetuilla tytöillä ei todettu kohonnutta riskiä sairastua tutkimuksessa arvioituihin autoimmuunisairauksiin. Rokotteen saaneita verrattiin saman ikäisiin rokottamattomiin tyttöihin.
Tutkimus koski tyttöjä, joille annettiin HPV-rokote vuosina 2013–2015 Suomen kansallisen rokotusohjelman mukaisesti.
Laumasuoja pelastaisi
Kaksi rokottamisen avainkäsitettä ovat rokotuskattavuus ja laumasuoja. Rokotuskattavuus tarkoittaa, kuinka moni tietystä ikä- tai riskiryhmästä on saanut rokotteen. Kun riittävän moni väestössä tai sen osassa on rokotettu, myös rokottamattomat ovat paremmin suojassa. Väestötason vastustuskyky siis epäsuorasti suojaa myös rokottamattomia. Tätä kutsutaan laumasuojaksi.
Laumasuojan syntymiseen vaadittava rokotuskattavuus vaihtelee eri tartuntataudeissa. Esimerkiksi HPV-tartunnoissa riittävän laumasuojan syntyminen vaatii noin 80 prosentin rokotuskattavuuden.
Riskiryhmään kuuluvista 80:n sadasta tulee olla HPV-rokotettu, jolloin myös loput 20 rokottamatonta saavat turvaa laumasuojasta, kun papilloomavirusten määrä koko riskiryhmäväestössä laskee riittävän alas.
Suomessa tyttöjen HPV-rokotuskattavuus on vaihdellut vuosittain 67–74 prosentin välillä.
— Nykyisen noin 70 prosentin kattavuuden vallitessa, pelkästään tyttöjä rokottamalla, papilloomavirukset vähenevät, mutta tahti on hitaanlainen. Eniten syöpää aiheuttavasta HPV 16 -tyypistä emme pääse eroon tällä rokotuskattavuudella, THL:n ylilääkäri Tuija Leino toteaa.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/02/19.