Suomalainen 25 vuoden seurantatutkimus osoittaa, että keski-iän ripeä liikunta on yhteydessä parempaan kognitioon eli muistiin ja muuhun tiedonkäsittelyyn vanhemmalla iällä. Tutkimuksessa oli mukana 3 050 kaksosta suomalaisesta kaksostutkimusaineistosta (TwinStudy).
Tulos oli riippumaton keski-iän verenpainetaudista, tupakoinnista, koulutustasosta, sukupuolesta, liikalihavuudesta ja alkoholin liikakäytöstä. – Tämä viittaa siihen, että liikunnan suojaava vaikutus ei perustu vain verisuonitautien riskitekijöiden vähentämiseen, vaan liikunta suojaa aivoja muillakin mekanismeilla, toteaa tutkija Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.
Liikunnan ja kognition yhteyttä tutkittiin ensin yksilöanalyyseissä. Sen jälkeen parittaisissa analyyseissa verrattiin aktiivisesti liikkuvan kaksosen ja hänen liikuntaa harrastamattoman kaksossisaruksensa kognitiota vanhalla iällä. Kaksosten parittaisessa vertailussa tulokset olivat samansuuntaiset kuin yksilöanalyyseissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että jo melko vähäinen liikunta auttoi ehkäisemään dementiaa eikä liikunnan määrällinen lisääminen keski-iässä enää tehostanut suojavaikutusta. Kaikkein vähiten liikkuvilla oli selvästi muita suurempi dementiariski.
– Aiemmissa tutkimuksissa on jo havaittu liikunnan lisäävän aivojen kasvutekijöitä ja parantavan aivojen plastisuutta eläinmalleissa. Nyt tämä tutkimus osoittaa, että ripeää vapaa-ajan liikuntaa keski-iässä harrastaneiden muisti toimii myöhemmällä iällä paremmin kuin niiden, jotka ovat harrastaneet liikuntaa vähiten, sanoo professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.
Dementian esiintyvyys on väestön vanhetessa lisääntynyt sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vaikka nuoremmilla sukupolvilla dementian ilmaantuvuus vaikuttaa olevan vanhempia sukupolvia vähäisempi, dementian kokonaisesiintyvyys kuitenkin todennäköisesti yhä lisääntyy. Vaikka dementiaan ei ole parannuskeinoa, tutkimus on viimeisten kymmenen viime vuoden kuluessa tuonut paljon tietoa siitä, miten sitä voitaisiin ehkäistä. Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden – kuten kohonnut verenpaine, hyperkolesterolemia, keskivartalolihavuus, diabetes ja liikunnallisesti passiivinen elämäntapa – on havaittu olevan yhteydessä myös dementian kohonneeseen riskiin.
– Liikunnan ja muistin yhteydestä on kuitenkin tätä ennen tehty vain harvoja pitkäaikaisia ja laajoja seurantatutkimuksia, joten vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa tulee harrastaa suojatakseen aivojaan, Iso-Markku toteaa.
Arvostetussa Journal of Alzheimer’s disease -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on tehty Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä. Liikuntatiedot perustuvat suomalaisen kaksostutkimuksen vanhemman kohortin 70- ja 80-luvun liikuntakyselytietoihin sekä keskimäärin 25 vuoden seurannan jälkeen puhelimitse suoritettuihin kognitiohaastatteluihin. Tutkittavien keski-ikä toisena kyselyvuonna 1981 oli 49 vuotta. Ripeä liikunta oli määritelty tässä tutkimuksessa liikunnaksi, joka vastaa rasittavuudeltaan vähintään kävelyn ja juoksun yhdistelmää.
Lisätietoja:
Tutkija, LL Paula Iso-Markku, paula.iso-markku@helsinki.fi, puh. +358 50 428 4611
Professori Urho Kujala, uho.m.kujala@jyu.fi, puh. +358 40 805 3567
Viite: Iso-Markku P, Waller K, Vuoksimaa E, Heikkilä K, Rinne J, Kaprio J, Kujala UM. Midlife Physical Activity and Cognition Later in Life: A Prospective Twin Study. J Alzheimers Dis. 2016 Sep 2 (Epub ahead of print). DOI 10.3233/JAD-160377