Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus, johon sairastuu vuosittain noin 5000 suomalaista. Rintasyöpä on myös naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Perinnöllinen alttius on sairauden tärkeimpiä riskitekijöitä.
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sairastumisriskiä niin väestötasolla kuin yksittäisten rintasyöpäriskiä merkittävästi lisäävien geenivirheiden kantajilla. Nature Communications -tiedelehdessä tänään julkaistut tulokset perustuvat yli 120 000 naista sisältävään FinnGen-tutkimusaineistoon, joka yhdistää biopankkinäytteistä tuotettua genomitietoa kansallisista terveysrekistereistä saatavaan tietoon.
Tutkimuksessa keskityttiin PALB2- ja CHEK2-geeneihin. Kummassakin on tunnistettu suomalaiselle väestölle ominainen, rintasyöpäriskiä nostava geenivirhe. Näiden geenivirheiden tunnistamiseen on kliinisessä käytössä geenitesti, mikäli suvussa epäillään voimakkaasti periytyvää rintasyöpäalttiutta. PALB2-geenivirhe löytyy keskimäärin joka sadannelta rintasyöpään sairastuneelta suomalaiselta ja CHEK2-geenivirhe noin 2,5 prosentilla sairastuneista.
Jo pitkään on kuitenkin tiedetty, että kyseiset geenivirheet eivät kaikilla naisilla johda sairastumiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että geenivirheiden kantajien elinikäinen sairastumisriski vaihtelee huomattavasti muualla perimässä sijaitsevien riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuen.
Tutkijat määrittivät osallistujille niin sanotun polygeenisen riskisumman, joka kokoaa tiedon lukuisista rintasyöpäriskiin vaikuttavista geneettisistä riskitekijöistä. Yksittäisenä tällaisilla geneettisillä riskitekijöillä on maltillinen vaikutus sairastumisriskiin, mutta riskisummaksi yhdistetyn tiedon avulla poikkeuksellisen korkeassa tai matalassa sairastumisriskissä olevat naiset pystytään erottamaan muista.
– Mikäli PALB2- tai CHEK2-geenivirheen kantajalla on myös kohonnut polygeeninen riski, voi elinikäinen rintasyöpäriski olla jopa 60–80 prosenttia. Vastaavasti matala polygeeninen riski ikään kuin kompensoi geenivirhettä, kertoo tutkimuksen toteuttanut lääketieteen tohtori Nina Mars Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
– Esimerkiksi CHEK2-kantajien osalta matala polygeeninen riski tarkoittaa, että heidän riskinsä ei poikkea väestötasosta. Tällainen täsmällisempi riskiarvio merkittävien geenivirheiden kantajilla auttaisi paremmin kohdentamaan esimerkiksi seulontaa rintasyövän varhaiseksi tunnistamiseksi.
Polygeeninen riskisumma osoittautui yksinäänkin merkittäväksi riskitekijäksi. Tutkijat havaitsivat, että polygeenisen riskisumman perusteella ylimpään kymmenykseen kuuluvien sairastumisriski on vähintään yhtä suuri kuin CHEK2-geenivirheen kantajilla. Polygeeninen riskisumma auttaisi myös täsmentämään esimerkiksi rintasyöpään sairastuneen naisen lähisukulaisten sairastumisriskin arviointia.
– Rintasyövän voimakkaankaan perheittäisen kasautumisen taustalta löytyy vain vajaalla kuudenneksella potilaista merkittävä yksittäinen geenivirhe. Monissa perheissä sairastumisriskin taustalla onkin poikkeuksellisen korkea polygeeninen riski. Siksi riskitietoa voitaisiin hyödyntää etenkin rintasyöpään sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskin arvioinnissa, toteaa tutkimuksesta vastannut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.
Tutkimusryhmä näkee polygeenisen riskitiedon hyödyntämisen lupaavana työkaluna kohti kokonaisvaltaisempaa rintasyövän riskinarviota.
– Näitä uusia genomiriskityökaluja on tarkoitus testata osana rintasyöpäpotilaiden hoitopolkua ensi vuonna alkavassa hankkeessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, Ripatti jatkaa.
Alkuperäinen julkaisu:
The role of polygenic risk and susceptibility genes in breast cancer over the course of life. Nina Mars, Elisabeth Widén, Sini Kerminen, Tuomo Meretoja, Matti Pirinen, Pietro della Briotta Parolo, Priit Palta, FinnGen, Aarno Palotie, Jaakko Kaprio, Heikki Joensuu, Mark Daly, Samuli Ripatti. Nature Communications doi: http://doi.org/10.1038/s41467-020-19966-5
Lisätietoja:
Professori Samuli Ripatti
Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja lääketieteellinen tiedekunta
puh: +358 40 567 0826 (Sari Kivikko)
s-posti: samuli.ripatti@helsinki.fi