Rusto-hiushypoplasia (RHH) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva harvinainen monielinsairaus, jonka oireisiin kuuluvat kasvuhäiriön lisäksi hiusten hentous, elimistön puolustuskyvyn heikkous ja lisääntynyt syöpäriski.
Rusto-hiushypoplasiaa on tutkittu jo vuosien ajan, ja sairautta aiheuttava geenimutaatio löydettiin vuonna 2001. Silti sairauden solutason mekanismeja ja siihen liittyvän immuunivajeen yhteyttä sairauden oireisiin ei vieläkään tunneta tarkasti. Sairauden kulku ja ennuste ovat myös vielä osittain tuntemattomia.
LL Svetlana Vakkilainen tutki väitöstyössään suomalaisia rusto-hiushypoplasiaa sairastavia lapsia ja aikuisia. Hän arvioi yksityiskohtaisesti potilaiden immuunivajetta ja tutki kroonisten keuhkomuutosten esiintyvyyttä. Lisäksi hän etsi sairauden ennusteeseen liittyviä tekijöitä 30-vuotisen seurantatutkimuksen avulla sekä tutki RHH-potilaiden telomeerien pituuksia.
Immunologisiin tutkimuksiin osallistuneilta 56 potilaalta löytyi runsaasti muutoksia immuunisolujen kokonaismäärässä ja alaryhmissä, ja heillä oli myös poikkeavat rokotevasteet. Oireiden ja laboratorioarvojen välillä ei havaittu merkittäviä yhteyksiä. RHH:ta sairastavien lasten telomeerit olivat huomattavasti lyhyempiä kuin verrokeilla, mikä viittaa RHH:n taustalla olevan geenivirheen vaikuttavan telomeerien ylläpitoon.
Merkittävällä osalla potilaista löytyi keuhkoputkien laajenemisia. Muutokset löytyivät magneettikuvantamisella yhtä hyvin kuin tietokonetomografialla, joten potilaiden keuhkomuutosten seurannassa voidaan käyttää magneettikuvantamista.
– Keuhkojen tilanteen arviointi on aiheellista myös niillä RHH-potilailla, joilla ei ole merkkejä heikentyneestä immuunipuolustuksesta, Vakkilainen sanoo.
Pitkäaikaisessa – keskimäärin 30 vuotta – seurantatutkimuksessa oli mukana 80 potilasta. Heistä merkittävällä osalla (22 %) immuunipuolustus heikkeni iän myötä, ja kuudelle näistä potilaista kehittyi myöhäinen immuunivaje aikuisiässä. Yli puolella syöpään – ihosyöpä pois lukien – sairastuneista RHH-potilaista ei ollut sairastumista edeltäviä merkkejä immuunivajeesta.
Tulosten perusteella RHH-potilaita tulisi seurata tarkasti, ja myös oireettomille potilaille tulisi järjestää syövän seulontaa, Vakkilainen toteaa.
Seurannan aikana 80 potilaasta kuoli 20. Tavallisimmat kuolinsyyt olivat syöpä sekä keuhkokuume ja muut keuhkosairaudet.
– Useat tekijät lisäsivät varhaisen kuoleman riskiä, mukaan lukien lyhyempi syntymäpituus, Hirschsprungin tauti, keuhkokuume, autoimmuunitaudit ja tietyt immuunipuolustuksen poikkeavuudet. Lisäksi aikuisiän syylillä ja aurinkokeratoosilla oli yhteyttä ihosyövän kehittymiseen, Vakkilainen kertoo.
Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa rusto-hiushypoplasian piirteistä ja ennusteesta, ja tuloksia voidaan hyödyntää potilaiden hoitosuositusten laadinnassa.
LL Svetlana Vakkilainen väittelee 19.6.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Immunodeficiency in cartilage-hair hypoplasia: correlation with pulmonary disease, infections and malignancy". Väitöstilaisuus järjestetään Uudessa Lastensairaalassa, Hattivatti luentosalissa, Stenbäckinkatu 9. Vastaväittäjänä on professori Andrew Cant Newcastlen yliopistosta, ja kustoksena on professori Harri Saxén. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302093
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: svetlanakostjukovitch@gmail.com