Raskaudenaikainen masennuslääkitys voi vaikuttaa vauvan aivotoimintaan

Suomalaistutkijat havaitsivat, että sikiöaikainen altistuminen paljon käytetyille SRI-lääkkeille voi näkyä vastasyntyneen aivojen toiminnassa. Tutkijoiden mielestä lääkehoidon merkitystä sikiön aivojen toiminnalliseen kehitykseen tulisi arvioida aiempaa tarkemmin. Vastaavasti äidin hoidossa tulisi pyrkiä ei-lääkkeellisiin hoitovaihtoehtoihin.

– Havaitsimme tutkimuksessamme useita sellaisia muutoksia vastasyntyneen aivotoiminnassa, jotka eivät olleet yhteydessä äidin psykiatriseen oireiluun ja joiden tulkitsemme heijastavan lääkkeiden vaikutusta, sanoo tutkimusta johtanut kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta.

Masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa käytetään nykyään paljon SRI-mielialalääkkeitä, joiden vaikutus kohdistuu aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan. SRI-lääkkeet ovat hyvin siedettyjä, ja niiden käyttöä on pidetty turvallisena myös raskauden aikana, koska niiden ei tiedetä aiheuttavan silmin nähtäviä epämuodostumia. Länsimaissa jopa viisi prosenttia odottavista äideistä käyttää niitä nykyään. 

Useat eläinkokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että sikiöaikainen altistuminen SRI-lääkkeille vaikuttaa aivojen mikroskooppiseen rakentumiseen sekä hermosolujen väliseen viestintään. Ihmisvauvoilla tunnetaan hyvin ohimenevä ”SRI-syndrooma”, johon kuuluu vastasyntyneen poikkeavaa käyttäytymistä ensimmäisten elinpäivien aikana. Lisäksi tuore Helsingin ja Turun yliopistojen johtama laaja suomalainen seurantatutkimus osoitti, että äidin raskaudenaikainen SRI-lääkkeiden käyttö altistaa lapsen varhaiselle masennukselle.

Helsingissä on nyt ensimmäisenä maailmassa tutkittu SRI-altistuksen vaikutuksia vastasyntyneen aivojen sähköiseen toimintaan pian syntymän jälkeen. Tällä koeasetelmalla pyrittiin erottelemaan lääkkeen aiheuttamat sikiöaikaiset vaikutukset syntymän jälkeen tulevista ympäristövaikutuksista, mukaan lukien masennuksen vaikutus äiti-lapsisuhteeseen. Vauvan aivojen sähkötoiminnan tutkimusta on kehitetty Helsingin yliopistollisen sairaalan lastenklinikan BABA-keskuksessa niin että ihmisvauvalla näkyvän aivotoiminnan yksityiskohtia voidaan ensimmäistä kertaa verrata eläinkokeista löytyneisiin havaintoihin.

Tutkimukseen osallistui 22 SRI-lääkkeitä käyttävää odottavaa äitiä sekä 62 verrokkia. Tutkimuksessa arvioitiin sikiöaikaisen masennuslääkealtistuksen sekä äidin mielialan ja ahdistuneisuuden vaikutusta vastasyntyneen aivojen sähköiseen toimintaan ja neurologiseen kehitykseen.

Vastasyntyneille tehdyissä käyttäytymistä ja neurologista toimintaa arvioivissa kokeissa oli vain vähäisiä eroja masennuslääkkeille altistuneiden ja altistumattomien välillä. Siitä huolimatta SRI-lääkkeille altistuneilla vauvoilla aivojen sähköinen toiminta oli poikkeava usealla eri mittarilla. Merkittävimmät erot näkyivät aivopuoliskojen välisessä kommunikaatiossa sekä aivokuoren paikallisessa synkronoitumisessa. Nämä muutokset eivät selittyneet äitien masennuksella tai ahdistuneisuudella.

– Havaintojemme erityinen kiinnostus on siinä, että ihmisvauvoilla nyt havaitut muutokset sopivat yhteen aikaisemmissa eläinkokeissa saatujen tulosten kanssa. Näyttää siltä, että SRI-lääkkeillä on samankaltaisia vaikutuksia sikiön aivojen kehitykseen sekä eläimillä että ihmisillä, sanoo vastuututkijana toiminut lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman.

Tutkimukseen osallistunut psykiatrian dosentti, professori Outi Mantere McGillin yliopistosta korostaa, että vakavasti oireilevat äidit tarvitsevat hoitoa masennukseen myös raskauden aikana.

– Hoitosuositusten mukaisesti hoitoon tulisi kuitenkin aina kuulua myös terapiaa. Jos toisaalta äidillä on entuudestaan SRI-lääkitys, olisi lääkärin kanssa syytä harkita lääkityksen purkamista huolellisessa seurannassa ja tarvittaessa terapiahoidolla tuettuna. Raskaudenaikaiset ryhmämuotoiset terapiat ovatkin tuottaneet lupaavia tuloksia niin äidin kuin lapsenkin hyvinvointiin.

– Toivomme, että nämä tutkimustulokset tuovat tärkeän lisän siihen keskusteluun, jossa pohditaan raskaudenaikaisen ahdistuksen ja masennuksen hoidon vaihtoehtoja ja suosituksia, Vanhatalo sanoo.



Tutkimus tehtiin HYKS:n Lastenklinikan Babacenter-tutkimuskeskuksessa (www.babacenter.fi) ja siihen osallistui kliinisen neurofysiologian, lastenneurologian, psykiatrian ja psykologian asiantuntijoita Lastenklinikalta, HUS Psykiatriasta ja HUS-Kuvantamisesta. 



Lisätietoja:

Professori Sampsa Vanhatalo, Helsingin yliopisto

Sähköposti: sampsa.vanhatalo@helsinki.fi 

Erikoislääkäri Mari Videman, HUS

Sähköposti: mari.videman@hus.fi

Professori Outi Mantere, McGill University, Kanada

Sähköposti: outi.mantere@douglas.mcgill.ca

Viite: Newborn Brain Function Is Affected by Fetal Exposure to Maternal Serotonin Reuptake Inhibitors Mari Videman; Anton Tokariev; Heini Saikkonen; Susanna Stjerna; Hannu Heiskala; Outi Mantere; Sampsa Vanhatalo Cerebral Cortex 2016; doi: 10.1093/cercor/bhw153   http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27269962