Raakamaidossa esiintyy ajoittain listeriaa

Listerioosin aiheuttaja Listeria monocytogenes on ympäristöbakteeri, jota esiintyy myös lypsykarjatilojen ympäristössä. Professori Miia Lindströmin vetämässä tutkimushankkeessa selvisi, että listeriaa esiintyy tankkimaidossa ajoittain niilläkin tiloilla, jotka noudattavat hyvää lypsyhygieniaa. Hyvän lypsyhygienian lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään bakteerin esiintymistä lypsylehmissä ja niiden elinympäristössä.

Raakamaidolla tarkoitetaan maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 °C:n lämpötilaan tai käsitelty vastaavalla tavalla. Tankkimaito on raakamaitoa, jota kerätään lypsyjen yhteydessä maitotankkiin. Tankkimaitoa voidaan myydä suoraan tilalta kuluttajalle, mutta yleensä se päätyy meijeriin.

– Tutkimuksemme tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mihin listeriariskien hallintaa tulisi kohdentaa lypsykarjatiloilla ja raakamaidossa. Haluamme kehittää riskienhallintatoimenpiteitä, joiden avulla saadaan mahdollisimman suuri ihmisen terveyttä suojaava vaikutus ilman, että toimenpiteiden työläys ja taloudelliset kustannukset kuormittaisivat toimijaa kohtuuttomasti, kertoo tutkija ELL Hanna Castro eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.      

– Keväällä päättyneessä projektissa selvitimme L. monocytogeneksen esiintymistä ja kiertokulkua lypsykarjatiloilla sekä lehmän raakamaidon suora- ja vähittäismyyntiin liittyviä listeriariskejä.

Kuumentaminen tuhoaa maidossa esiintyvän listerian

Listerioosi on harvinainen, mutta vakava elintarvikevälitteinen sairaus. Vanhukset, pienet lapset sekä henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt voivat saada listeriasta henkeä uhkaavan verenmyrkytyksen tai aivokalvontulehduksen. Raskauden aikana listerioosi voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Myös terve aikuinen voi saada oireita kun listeriabakteerien määrä elintarvikkeessa kasvaa riittävän suureksi.

– Koska raakamaidossa esiintyvä listeria kykenee lisääntymään jääkaappilämpötiloissa, tulisi raakamaidon käyttöaika pitää mahdollisimman lyhyenä. Lämpötilalla on suuri vaikutus listerian kasvunopeuteen, joten jääkaappi on suositeltavaa säätää alle 6 °C lämpötilaan. Raakamaitoa ei kannata säilyttää jääkaapin ovessa, jossa lämpötila on tyypillisesti 1 – 2 °C lämpimämpi kuin jääkaapin keskitason hyllyillä. Kylmyys kuitenkin vain hidastaa listerian kasvua eikä tuhoa sitä. Listeria tuhoutuu maitoa kiehauttaessa ja tätä käytäntöä on aiheellista noudattaa etenkin jos kuluttaja on riskiryhmiin kuuluva henkilö, neuvoo Castro

– Tuloksemme osoittavat, että L. monocytogenesta esiintyy tankkimaidossa satunnaisesti kaikkina vuodenaikoina, huolimatta siitä, että tilalla noudatetaan hyvää lypsyhygieniaa.

Listeriaa myös vähittäismyyntiin tarkoitetussa raakamaidossa

Myös vähittäismyyntiin pakatussa lehmän raakamaidossa todettiin ajoittain pieniä määriä L. monocytogenesta. Raakamaidossa esiintyvä listeria on todennäköisesti peräisin lehmien ulosteesta tai navettaympäristöstä, josta se on tarttunut utareen pintaan ja kulkeutunut lypsyn yhteydessä edelleen maitotankkiin. Tilatutkimuksissa listeriaa eristettiin terveiden lypsylehmien rehuista, ulosteista ja navettaympäristöstä kaikkina vuodenaikoina. Tietyt L. monocytogenes -genotyypit eli kannat olivat erityisen yleisiä tilaympäristöissä ja niitä eristettiin tiloilta jopa kahden vuoden ajan.

– Olisi tarpeellista selvittää mitkä tekijät vaikuttavat listeriakantojen pysyvyyteen tilaympäristössä. Jos listerian kiertokulku navettaympäristössä saataisiin katkaistua eikä tiloilla esiintyisi vuosia navettaympäristössä pysyviä listeriakantoja, listerian esiintyvyys tankkimaidossa todennäköisesti vähenisi, valottaa Castro.  

Projekti oli osa kolmivuotista maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta, jossa tutkittiin L. monocytogeneksen, kampylobakteerien ja shigatoksiinia tuottavan Escherichia colin (STEC) esiintymisestä raakamaidon kuluttajalle aiheutuvia riskejä sekä näiden patogeenien esiintymistä lypsykarjatiloilla. Hankkeen johtajana toimi maidon teollisen hygienian professori Miia Lindström.

Lisätietoja

ELL Hanna Castro, eläinlääketieteellinen tiedekunta
hanna.castro@helsinki.fi, puh. 02941 57178