Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2024.
Kun Suomen joukkue jäi Pariisin olympialaisissa vaille mitaleja, urheiluväen syyttävä sormi sojotti kohti Suomen olympiakomiteaa. Komitean sanottiin unohtaneen tehtävänsä huippu-urheilun tukijana ja keskittyneen liiaksi koko kansan liikkumiseen ja seuratoimintaan.
Painotus kansalaisten liikkumiseen kasvoi, kun Jan Vapaavuori valittiin komitean johtoon. Johtava asiantuntija Jari Lämsä Huippu-urheilun instituutista kertoo, että asetelma juontaa juurensa vuoteen 2017, jona organisaatiot uudistuivat.
— Suomen olympiakomitea on yli satavuotias järjestö, Kansainvälisen olympiakomitean kansallinen haara. Siihen yhdistettiin 2017 valtakunnallinen liikunta- ja kuntoiluorganisaatio Valo. Tämä laajensi komitean tehtäviä, Lämsä toteaa.
Vaikea yhtälö
Onko tavoitteisiin päästy?
— Koko kansan liikuttaminen tuntuu Olympiakomitean tehtäväksi aika haastavalta. Mittakaavat ovat ihan erilaiset, Lämsä arvioi.
Olympiakomitean kautta huippu-urheiluun suunnataan alle 20 miljoonaa euroa vuosittain. Kaikkiaan liikunnan edistämiseen käytetään vuosittain yli miljardi euroa julkista rahaa.
Myös liikuntalääketieteen dosentti Arja Uusitalo Helsingin yliopistosta pitää Olympiakomitean tehtäväkenttää erikoisena.
— Liikkumattomuus on iso kansanterveydellinen ongelma, mutta en usko, että sitä ratkaistaan huippu-urheilun rahoilla. Jos todella haluamme ihmisten liikkuvan enemmän, se vaatisi isoja elämäntapojen ja yhteiskunnallisten toimintatapojen muutoksia aina liikennejärjestelyistä alkaen.
Inspiroiko esikuva?
Huippu-urheilun ajatellaan kannustavan myös suurta yleisöä: kun urheilutähti menestyy, nuorisokin innostuu liikkeelle. Tähänastiset, melko niukat tutkimukset aiheesta eivät juuri tue teoriaa.
— Suurin osa tutkimuksesta koskee Lontoon olympialaisia. Siellä toivottu vaikutus ei toteutunut, Lämsä kertoo.
Toisaalta esimerkiksi tyttöjen jalkapalloilun suosio on kasvussa maailmanlaajuisesti. Naisten arvokisojen saamalla huomiolla on varmasti ollut merkitystä, Lämsä toteaa.
Kuinka huippu-urheilu ja arkiliikkuminen lopulta edes liittyvät toisiinsa? Kulttuurit ovat niin erilaiset.
— Huippu-urheilun voi ajatella olevan viihdettä samaan tapaan kuin vaikka oopperan tai teatterin. Näin olympiamenestyksen voi ajatella olevan myös itseisarvo. Mitalin kiilto tuskin saa vähiten liikkuvia ylös sohvalta, mutta ei kai sitä kukaan odotakaan, Uusitalo arvioi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.