Ympäristössä on kolme elementtiä: maa, vesi ja ilma. Ympäristön elementit ovat maapallolla elämisen kannalta olennaisia, ja niiden saastuminen vaikuttaa haitallisesti terveyteemme. Esimerkiksi ilmansaasteet vaikuttavat hengittämämme ilman terveellisyyteen, samoin saastunut vesi voi sairastuttaa meidät.
Kehittyneissä yhteiskunnissa, kuten Suomessa, käyttövetemme tulee hanasta ja on juomakelpoista sellaisenaan. Lisäksi vettä käytetään alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa.
Myös metsäteollisuus, kaivosteollisuus ja monet muut yhteiskunnan toimialat käyttävät suuria määriä vettä. Ihmiset käyttävät vesivaroja myös virkistäytymiseen sisämaan ja rannikon uimarannoilla sekä uima-altaissa ja kylpylöissä.
Suomessa asuvana et tule välttämättä edes miettineeksi kuinka suuri merkitys puhtaan veden saatavuudella on ihmisten arkeen joka puolella maapalloa.
Veden merkitys konkretisoituu aiempaa selvemmin tulevina vuosikymmeninä myös länsimaalaisille. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaikkien, myös meidän suomalaisten suhdetta puhtaaseen veteen.
Mistä vesivälitteisissä infektioissa on kyse?
Yhdistyneet kansakunnat julistivat puhtaan veden ihmisoikeudeksi vuonna 2010. Veden saatavuus on elämän elinehto.
Oikeus puhtaaseen veteen ei toteudu tasapuolisesti maailman eri kolkissa. Tämä ihmisoikeus puuttuu joka neljänneltä ja vain reilulla puolella maailman väestöstä on asiallinen vessa käytössään.
Kehittyvissä maissa kuolee päivittäin satoja lapsia puuttuvan sanitaation aiheuttamiin sairauksiin. Tilanne oli vastaava Suomessakin vielä 1900-luvun alussa. Ennen yhteiskunnan järjestämää vesihuoltoa kolera ja lavantauti olivat yleisiä tappavia tauteja myös suomalaisten keskuudessa.
Jos puhdasta vettä ei ole, saastuneen veden välityksellä meidän terveyttämme uhkaavat monenlaiset mikrobien aiheuttamat tartuntataudit. Taudinaiheuttajamikrobit jaetaan kolmeen luokkaan eli viruksiin, bakteereihin ja alkueläimiin.
Merkittävä osa taudinaiheuttajamikrobeista on lajispesifisiä, eli ne aiheuttavat oireisen infektion vain tietyissä eläinlajeissa. Jos taas taudinaiheuttajamikrobit ovat zoonoottisia, voivat ne aiheuttaa infektiotauteja useille eri eläinlajeille. Esimerkiksi Cryptosporidium parvum -alkueläin aiheuttaa ripulitauteja sekä nautavasikoille että ihmisille.
Cryptosporidium -alkueläin on aiheuttanut vakavimmat vesivälitteiset infektiotautiepidemiat maailmanlaajuisesti. Suomessa tämän alkueläimen aiheuttamia vesiepidemioita ei ole toistaiseksi todettu, mutta siitä on viime vuosina tullut aiempaa suurempi eläinterveyden uhka. Eläinperäiset huuhtoumat ja eläintilojen valumavedet voivat siis sisältää myös ihmisten käyttämän veden turvallisuutta uhkaavia merkittäviä taudinaiheuttajamikrobeja.
Suurempi riski vesivälitteisen infektioepidemian puhkeamiseen kuitenkin on, mikäli talousvesi saastuu jätevedellä. Puhdistamaton jätevesi on erityisen merkittävä saastelähde koska se pitää sisällään kaikki suolistoperäiset taudinaiheuttajamikrobit, joita kyseisen viemärialueen väestön keskuudessa liikkuu tapahtumahetkellä.
Ihmisten jätökset on siis todella tarpeen pitää erillään puhtaista vesivaroista.
Miten lämpenevä ilmasto lisää infektioriskiä?
Kaikki veden välityksellä tartuntatauteja aiheuttavat mikrobit eivät suinkaan ole suolistoperäisiä ja tartu vettä nielemällä.
Vesiympäristöissä eläviä, suotuisissa ravinne- ja lämpöolosuhteissa haitallisia ja nopeasti lisääntyviä ympäristöbakteereita kutsutaan opportunistisiksi taudinaiheuttajiksi. Ne aiheuttavat taudin heti tilaisuuden saadessaan, eli päädyttyään sopivasti vastustuskyvyltään heikentyneen ihmisen kehoon esimerkiksi aerosoleissa hengitysilman mukana tai ihon haavaumien kautta.
Suomen olosuhteissa ilmaston lämpeneminen ja helleaaltojen yleistyminen on tärkeä muutosajuri, jonka vuoksi opportunististen taudinaiheuttajien lisääntyminen vesiympäristössämme on todennäköistä.
Esimerkkejä opportunistisista bakteereista ovat ihmisen rakentamissa vesijärjestelmissä ja erityisesti lämpimässä käyttövedessä viihtyvä Legionella -bakteeri ja lämpimissä rannikkovesissä viihtyvät Vibrio -suvun bakteerit.
Legionellabakteerit voivat ryöpsähtää hallitsemattomaan kasvuun lämminvesijärjestelmissä ja aiheuttaa vakavia infektioita esimerkiksi suihkuveden tai poreammeen välityksellä ihmisille, joiden vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi.
Legionellabakteerien nopea lisääntyminen on mahdollista, jos esimerkiksi lämminvesijärjestelmää ei energiansäästön vuoksi pidetä riittävän kuumana ja järjestelmän vesi ei vaihdu riittävän tehokkaasti.
Legionella -bakteeri on vaarallinen, sillä jopa 10 prosenttia infektion saaneista menehtyy.
Bakteerit voivat haitata ihmisten terveyttä myös luonnonympäristöissä. Vibrio -suvun bakteerit voivat aiheuttaa rannikkovesien virkistyskäyttäjille kesäisten helleaaltojen aikaan haava-, silmä- ja korvainfektioita.
Vibrioosien tapauksessa kyse on harvinaisista mutta potentiaalisesti erittäin vakavista, jopa kuolemaan johtavista infektioista. Vastustuskyvyltään heikentyneiden ihmisten tulisikin esimerkiksi hellekesinä uida rannikkovesien sijasta sisämaan uimarannoilla.
Kansainväliset sopimukset avainasemassa
Erilaiset elinympäristön ja yhteiskunnan muutosajurit, kuten helleaaltojen yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä, muuttavat siis elinympäristössämme esiintyviä terveysriskejä ja niiden vakavuutta merkittävällä tavalla.
Yhteisen terveytemme nimissä yhteiskuntien pitää kyetä ottamaan vastaan uusi karttuva tieto ja sen pohjalta tarvittaessa muuttamaan terveyden kannalta haitallisia toimintoja turvallisemmiksi. Erilaiset kansainväliset sopimukset ympäristön tilan parantamiseksi parantavat usein samalla myös ihmisten elinympäristön turvallisuutta, eivätkä siis saisi jäädä pelkäksi sanahelinäksi.
Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa yhdenmukaiseksi laadittu, veden välityksellä leviävien sairauksien ehkäisemistä koskeva pöytäkirja, on tärkeä suunnannäyttäjä omalla alallaan. Tämän sopimuksen toimeenpano Suomessa painottaa riskienhallinnan tärkeyttä vesivälitteisten uhkien ennakoinnissa, poistamisessa ja vähentämisessä.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mustread Akatemiassa 17.12.2021.