Nykykäsityksen mukaan psykopatia on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Psykopaattiset piirteet nähdään jatkumona, ja psykopatia edustaa sen patologista ääripäätä. Viralliseen tautiluokitukseen psykopatia ei kuulu.
Psykopatia-käsite muodostuu joukosta vuorovaikutukseen, tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä luonteenpiirteitä: vuorovaikutukseen liittyvät lipevyys, valehtelu ja manipulatiivisuus, tunne-elämään armottomuus, heikko empatiakyky ja tunnekylmyys, ja käyttäytymiseen virikehakuisuus, impulsiivisuus ja vastuuttomuus.
Pitkittäistutkimuksissa on viime vuosina havaittu, että psykopaattiset piirteet ovat suhteellisen pysyviä. Sen vuoksi psykopatiaa on yhä enemmän alettu tutkia myös lasten- ja nuorisopsykiatriassa.
Nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoislääkäri Svetlana Oshukovan väitöstutkimuksessa selvitettiin psykopaattisten piirteiden esiintyvyyttä 15 – 17-vuotiailla yleisväestön nuorilla, nuorisopsykiatrian poliklinikoiden potilailla sekä oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimuksen läpikäyneillä nuorisorikollisilla. Lisäksi verrattiin psykopaattisten piirteiden esiintymistä suomalaisilla ja hollantilaisilla yleisväestöön kuuluvilla nuorilla.
Yleisväestöä koskevaan tutkimukseen osallistui Suomessa 370 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista tyttöä ja poikaa sekä 155 ammattikoulussa tai lukiossa opiskelevaa tyttöä. Hollannista tutkimukseen osallistui 776 peruskoulun yläasteen viimeisillä luokilla olevaa nuorta. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden potilaita oli mukana 163, ja he olivat kaikki 15 - 17-vuotiaita tyttöjä. Oikeuspsykiatrisen mielentilatutkimuksen läpikäyneitä tyttöjä oli mukana 25, ja lisäksi heidän miespuoliset verrokkinsa.
Tutkimuksessa käytettiin kahta itsearviointimittaria. Avohoidon potilasaineistossa psykiatriset diagnoosit kerättiin sähköisistä sairauskertomuksista ja oikeuspsykiatrisessa aineistossa käytiin läpi mielentilatutkimuslausunnot.
Yleisväestössä pojilla esiintyi selvästi tyttöjä enemmän itsearvioituja psykopaattisia piirteitä, ja psykopaattiset piirteet korreloivat positiivisesti muihin sosiaalisissa suhteissa esiintyviin ongelmiin. Nuorisopsykiatrian avohoidon potilaat erosivat yleisväestön nuorista psykopaattisten piirteiden suhteen. Psykopaattiset piirteet liittyivät heillä vahvasti psykiatriseen häiriöön, masennukseen, ADHD:hen sekä käytöshäiriöihin.
– Vaikuttaa siltä, että psykopaattisten piirteiden kartoittaminen itsearviointilomakkeella on hyödyllistä ja aiheellista osana nuorisopsykiatrista tutkimusjaksoa, varsinkin silloin, jos nuorella on niin sanottuja eksternalisoivia käytöshäiriöitä eli ulospäin suuntautuvaa haastavaa käyttäytymistä, Oshukova toteaa.
Kulttuurisilla tekijöillä vaikutusta itsearviointiin?
Suomalaisen ja hollantilaisen aineiston vertailu osoitti, että hollantilaisilla pojilla esiintyi enemmän psykopaattisia piirteitä kuin suomalaisilla. Tyttöjen osalta tilastollisesti merkitsevä ero todettiin vain tunne-elämän puutteita koskevissa piirteissä, joissa hollantilaiset tytöt saivat enemmän pisteitä itsearvioinnissa, mutta kokonaispisteissä ei ollut merkittävää eroa.
– Näyttää siltä, että nuorten itsearvioituihin psykopaattisiin piirteisiin vaikuttavat myös kulttuuriset tekijät, Oshukova toteaa. – Havainto täytyy varmentaa uusilla kansainvälisillä tutkimuksilla, mutta on mahdollista, että psykopatian määrittelyyn tarvitaan kansallisia referenssiarvoja. Tällä hetkellä kansallisten tutkimustulosten yleistämisessä on syytä olla varovainen.
Psykopaattiset piirteet yleisiä vakavaan väkivaltaan syyllistyneillä nuorilla
Oikeuspsykiatrisen mielentilatutkimuksen läpikäyneistä tytöistä joka kolmas osoitti psykopaattisia piirteitä. Kokonaispisteissä ei ollut merkittävää eroa tyttöjen ja poikien välillä, mutta tytöillä oli vähemmän antisosiaalisuutta ja enemmän ihmissuhteiden epävakautta kuin pojilla. Tytöillä oli myös poikia useammin taustalla seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa.
Tyttöjen rikokset olivat poikia useammin kohdistuneet perheenjäseniin tai seurustelukumppaneihin.
LL Svetlana Oshukova väittelee 16.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "PSYCHOPATHIC TRAITS AND THEIR RELATION TO PSYCHOPATHOLOGY IN COMMUNITY, PSYCHIATRIC OUTPATIENT AND FORENSIC PSYCHIATRIC SAMPLES OF FINNISH ADOLESCENTS" (Psykopaattiset piirteet ja niiden suhde psykopatologiaan suomalaisilla nuorilla yleisväestössä, nuorisopsykiatrisen avohoidon potilailla sekä oikeuspsykiatrisessa nuorisorikollisaineistossa.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Psykiatriakeskus, Christian Sibeliuksen sali, Välskärinkatu 12. Vastaväittäjänä on dosentti, LT Hannu Lauerma Turun yliopistosta ja kustoksena on professori Nina Lindberg.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/185237
Väittelijän yhteystiedot: svetlana.oshukova@hus.fi