Pro Psykologia -palkinto kehityspsykologian tutkimusryhmälle

myönsi ensimmäisen kerran 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena erittäin merkittävästä psykologian alan työstä, joka on nostanut esiin psykologian yhteiskunnallista merkittävyyttä.

Psykologit vaikuttivat kansallisten terveyssuositusten muutokseen

Helsingin yliopiston (Developmental Psychology Research Group, Depsy) , jota johtaa akatemiaprofessori , tutkii ihmisen psyykkiseen kehitykseen liittyviä teemoja läpi elämänkaaren.

Tutkimusryhmä on todennut, että . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi viime vuoden tammikuussa uudet lapsiperheiden ruokasuositukset. Glaku-projektin psykologivetoinen tutkimus antoi lisätukea lapsiperheiden ruokasuosituksen ohjeelle, jonka mukaan äidin tulee välttää runsasta lakritsin syöntiä raskauden aikana. 

Lakritsin ja sen luontaisen makeutusaineen glykyrritsiinin on tiedetty nostavan verenpainetta ja lyhentävän raskauden kestoa, mutta glykyrritsiinin vaikutukset istukan toimintaan tunnetaan huonommin ja vaikutuksia sikiöön ja lapsen myöhempään psykologiseen kehitykseen ei ole aiemmin osoitettu.

Helsingin yliopiston, THL:n ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Glaku-tutkimuksessa verrattiin vuosina 2006 ja 2009–2011 kerätyissä seuranta-aineistoissa 8 ja 13-vuotiaita nuoria, joiden äidit olivat syöneet runsaasti tai vähän/ei lainkaan lakritsia. Suurille lakritsiannoksille sikiöaikana altistuneet nuoret suoriutuivat psykologin tekemistä kognitiivisista päättelytesteistä muita heikommin.

Lakritsille altistuneet suoriutuivat huonommin myös muistia mittaavista tehtävistä. Lisäksi heillä oli yli kolminkertainen riski adhd:n kaltaisiin ongelmiin teini-iässä. Tytöillä murrosikä oli alkanut aikaisemmin ja edennyt pidemmällä kuin verrokeilla. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että lakritsin käytöstä raskauden aikana ei voida vetää johtopäätöksiä yksittäisen lapsen kehitykseen.

– Tutkimusryhmän työssä on erityisen merkittävää sen yhteiskunnallinen sovellettavuus sekä psyykkisen ja fyysisen kehityksen ja hyvinvoinnin tiivis, erottamaton yhteys, kiittää Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

– Keho, aivot ja mieli ovat kokonaisuus, jota myös psykologia tieteen- ja ammattialana pyrkii ymmärtämään.

Kehityspsykologian tutkimusryhmää kiinnostaa muun muassa sikiöaikainen ohjelmoituminen, raskausajan hyvinvointi, mielenterveys, neurokognitiivisten taitojen kehittyminen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, uni ja ikääntyminen. Kehityspsykologian ryhmä työskentelee useiden eri seuranta-aineistojen parissa ja tekee laajaa yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla. Tutkimusryhmä selvittää monin erilaisin menetelmin, miten ihmismieli kehittyy.