Korona ja siihen liittyvät rajut hoidot aiheuttavat potilaille pitkittyviä oireita, joilla on selkeä elimellinen syy. Niiden lisäksi sairastuneen kokema huoli voi synnyttää toiminnallisia jälkioireita. Toiminnallisilla oireilla tai toiminnallisella häiriöllä tarkoitetaan todellisia fyysisiä ja neurologisia oireita, joille ei löydy selkeää elimellistä syytä.
— Voimakas uhan ja stressin kokemus virittää keskushermoston suojaamaan elimistöä, mutta yliviritys kääntyy itseään vastaan, Husin neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja selittää.
Niin sanotun pitkittyneen koronan on kuvailtu aiheuttavan väsymystä, lihaskipuja ja aivosumua. Aiemmissa koronavirustaudeissa sarsissa ja mersissä pitkittyneitä jälkioireita raportoitiin runsaasti. Vaikean sarsin takia Kiinassa sairaalahoitoa saaneista liki puolet kärsi myöhemmin uupumusoireyhtymästä.
— Toiminnalliset oireet voivat olla mitä tahansa. Elimistö tuottaa liikaa stressihormoneita, autonominen hermosto aktivoituu. Aivot saattavat herkistyä tuntemaan tavalliset aistimukset kipuna, neurologian dosentti, Husin toiminnallisten häiriöiden poliklinikan apulaisylilääkäri Markku Sainio sanoo.
Kuinka stressin saa kuriin?
Korona on uusi tauti, joten sen elimellisesti selittyviäkään jälkitauteja ei täysin tunneta.
— Myös jälkitraumaattista stressiä on vaikea erottaa toiminnallisista oireista. Vakava tauti ja pitkä sairaalahoito aiheuttavat samanlaista kuolemanpelkoa kuin sota, Vataja vertaa.
Perusterveydenhuoltoon olisi joka tapauksessa tärkeä saada pian tietoa koronan aiheuttamien toiminnallisten häiriöiden hoidosta.
— Yhdelle voi toimia lääkärin vakuuttava selitys oireiden syistä, jolloin tietoinen tai tiedostamaton huoli väistyy. Jos tämä ei riitä, tarvitaan muita stressijärjestelmien hallintakeinoja, kuten rentoutusharjoituksia, Sainio sanoo.
Toiminnalliset oireet helpottavat useimmiten muutamassa kuukaudessa. Huonoimmillaan koronaan liittyvistä harmeista saattaa silti tulla uusi, myös terveydenhuollon näkökulmasta hankala, vaikeasti määriteltävä oireyhtymä — ”hometalosairauden” tai kroonisen väsymysoireyhtymän tapaan, Vataja ja Sainio arvioivat.
Hoitoennuste on hyvä
Toiminnallisista häiriöistä tiedetään onneksi nyt enemmän kuin vaikkapa sähköyliherkkyydestä käydyn kiivaan keskustelun aikaan, Sainio sanoo.
— Hoidon ennuste on hyvä.
Toiminnallisten oireiden esiintyvyydessä on tilastollisia eroja. Naiset ja 20–50-vuotiaat ovat muita herkempiä. Ne, joilla on pienin vaarallisen koronan riski, saavat siis tyypillisesti eniten toiminnallisia oireita.
Koulutustaso ei suojaa ihmistä toiminnallisilta häiriöiltä, vaan voi päinvastoin altistaa googlaamaan oireita.
— Liika tietoisuus mahdollisista uhista ei auta, kun elimistön pitäisi päinvastoin huoahtaa, Sainio sanoo.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2021.
Artikkelin kahta ensimmäistä virkettä on tarkennettu 3.2.2021 kello 17.30 niin, että toiminnallisten ja elimellisesti selittyvien oireiden ero ja rinnakkaisuus kävisi selvemmin ilmi.