Kuusen pihkasta valmistettu salva on tehokas, halpa ja turvallinen tapa hoitaa haavoja, sanoo aiheesta toukokuussa väitellyt lääkäri Arno Sipponen. Salvan salaisuus ovat pöpöjä kurittavat hartsihapot, mutta eivät yksin ne. Kansanlääkinnässä jo vuosisatoja käytetty hoito edistää lisäksi epitelisaatiota eli haavan umpeutumista ja ihon uusiutumista, Sipponen kertoo.
Haavan umpeutumista edistävissä prosesseissa riittää vielä selvitettävää, mutta asian käytännöllinen puoli kävi erittäin selväksi, kun Sipponen teki potilastutkimuksia terveyskeskusten vuodeosastoilla. Pihkahoitoon otettujen potilaiden haavat paranivat lähes täydellisesti, puolta useammin kuin vertailuryhmässä.
Sipposen mikrobiologisissa analyyseissa pihkasalva ja puhdistettu hartsihappo osoittautuivat laajakirjoisesti antimikrobisiksi, eli ne tepsivät hyvin useisiin eri taudinaiheuttajiin. Kyytiä saivat esimerkiksi kynsisienen aiheuttajat, hiivasienet ja jopa vaikeat sairaalabakteerit. Moni sairaala onkin ottanut edullisen pihkavoiteen arkikäyttöön.
Hapanta ja makeaa
Yliopiston elintarviketieteilijöiden mukaan toista perinnerohtoa, hunajaa, voi kehua lähes samoin sanakääntein kuin pihkaa.
Hunajan on todettu vaikuttavan ainakin kuuttakymmentä ihmiselle haitallista bakteeria vastaan, kertoo tutkimusjohtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen.
— Happamuuden, korkean sokeripitoisuuden ja vetyperoksidin on jo pitkään tiedetty tekevän hunajasta antibakteerista. Aivan hiljattain siitä on löydetty lisäksi luonnon antibiootteja kuten defensin 1 -proteiinia ja metyyligyoksaalia, luettelee yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä tutkija.
— Omassa, vuodenvaihteessa julkaistussa tutkimuksessamme osoitimme ensi kertaa, että hunaja estää hengitystieinfektioita aiheuttavan pneumokokki-bakteerin kasvua. Kotimaiset tattari-, horsma- ja kanervahunaja toimivat vahvasti myös esimerkiksi MRSA-sairaalabakteeria vastaan.
— Toivottavasti pääsemme aloittamaan hengitystieinfektioiden hoitoa koskevat kliiniset kokeet pian.
Myös hunajan haavoja parantavasta vaikutuksesta on olemassa lupaavia tuloksia.
Kolme lusikallista päivässä
Hunajahoito sujuu Tikkanen-Kaukasen mukaan mutkattomasti kotona. Pitää vain muistaa, että hunajaa ei saa antaa alle vuoden ikäisille lapsille, joiden elimistö ei kestä hunajassa mahdollisesti olevia botulinum-itiöitä.
— Itse otan kolme ruokalusikallista tavallista monikukkahunajaa päivässä, jos olo on flunssainen. Tuntuu, että olen näin päässyt poskiontelontulehduksista ja antibioottikuureista.
Hunajakuurin tueksi tutkija syö kotimaisia metsämarjoja.
— Aikaisempien tutkimustulostemme perusteella näyttää siltä, että ainakin mustikka, karpalo ja puolukka voivat ennaltaehkäistä pneumokokki-infektioita.