Pienten lasten tuberkuloositapaukset eivät ole lisääntyneet tuberkuloosirokotusohjelman muutoksen jälkeen

Pienten lasten tuberkuloositapauksia on onnistuttu estämään hyvin keskittämällä rokotukset vain riskiryhmiin.

Suomessa on vuodesta 2006 alkaen annettu tuberkuloosi- eli BCG-rokote vain korkean altistumisriskin lapsille. Muutoksen seurauksena Suomessa on kasvanut uusi valtaosin tuberkuloosirokottamattomien lasten sukupolvi ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvun.

Suomessa syntyneiden pienten lasten tuberkuloositapaukset tai vaikeat tuberkuloositapaukset eivät ole lisääntyneet BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen, selvisi Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

 Tulosten perusteella kaikkien lasten BCG-rokotusten uudelleen aloittamiselle ei ole perusteita, kertoo väitöstutkimuksensa tuloksista Antti Kontturi.

Joukkoaltistumiset johtavat lasten sairastumisiin harvoin

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös HUS-alueella tuberkuloosille altistuneiden lasten tartunnanjäljitystä.

 Pienet BCG-rokottamattomat lapset ovat erityisen alttiita nopealle ja vakavalle tuberkuloositaudille. Tästä syystä tartunnan saaneet lapset tulisi löytää nopeasti ja heidän hoitonsa aloittaa viipymättä, Kontturi kertoo.

HUS-alueen tuberkuloosin tartunnanjäljitys löysi tartunnan saaneet lapset nopeasti.

 Valtaosa alle 5-vuotiaiden lasten tartunnoista löydettiin ennen taudin kehittymistä, eikä kenelläkään sairastuneista todettu vakavaa tuberkuloositautia, Kontturi täsmentää.

Esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa tapahtuneen joukkoaltistumisen takia tutkituilla lapsilla todettiin hyvin vähän tuberkuloositartuntoja.

 Joukkoaltistumisen jälkeiset tutkimukset olisi näiden tulosten valossa perusteltua kohdentaa entistä tarkemmin, Kontturi huomauttaa.

Ympäristömykobakteereiden aiheuttamat imusolmuketulehdukset lisääntyneet selvästi

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että BCG-rokotusohjelman muuttamisen jälkeen pienten lasten ympäristömykobakteeri-infektioiden määrä on kasvanut.

Lapsilla ympäristömykobakteeri-infektiot ilmenevät yleensä kaulan tai kasvojen alueen imusolmuketulehduksena.

 Lasten ympäristömykobakteereiden aiheuttamien imusolmuketulehdusten selvä lisääntyminen BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen viittaa siihen, että BCG-rokote antaa suojaa myös näitä infektioita vastaan, Kontturi toteaa.

Koska ympäristömykobakteereiden aiheuttamat imusolmuketulehdukset paranevat ilman hoitoa hyvin ja toisaalta BCG-rokote voi itsessään aiheuttaa märkiviä imusolmuketulehduksia rokotetuilla, ei BCG-rokotteen käyttö ympäristömykobakteeri-infektioiden ehkäisyssä ole perusteltua.

Lisätietoja

LL Antti Kontturi, erikoistuva lääkäri, Uusi lastensairaala, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

antti.kontturi@helsinki.fi

puh. 0400 181816

LL Antti Kontturi väittelee 29.10.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bacille Calmette-Guérin Vaccination Policy Change and Childhood Mycobacterial Infections in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Niilo Hallman -sali, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, Helsinki.

Vastaväittäjänä on professori Ville Peltola, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Kaija-Leena Kolho.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätietoja väitöstilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Uutista on muokattu 27.10.2021. Uutisen otsikkoon on korjattu termi tuberkuloositartunnat muotoon tuberkuloositapaukset.