Suomessa on vuodesta 2006 alkaen annettu tuberkuloosi- eli BCG-rokote vain korkean altistumisriskin lapsille. Muutoksen seurauksena Suomessa on kasvanut uusi valtaosin tuberkuloosirokottamattomien lasten sukupolvi ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvun.
Suomessa syntyneiden pienten lasten tuberkuloositapaukset tai vaikeat tuberkuloositapaukset eivät ole lisääntyneet BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen, selvisi Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.
– Tulosten perusteella kaikkien lasten BCG-rokotusten uudelleen aloittamiselle ei ole perusteita, kertoo väitöstutkimuksensa tuloksista Antti Kontturi.
Joukkoaltistumiset johtavat lasten sairastumisiin harvoin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös HUS-alueella tuberkuloosille altistuneiden lasten tartunnanjäljitystä.
– Pienet BCG-rokottamattomat lapset ovat erityisen alttiita nopealle ja vakavalle tuberkuloositaudille. Tästä syystä tartunnan saaneet lapset tulisi löytää nopeasti ja heidän hoitonsa aloittaa viipymättä, Kontturi kertoo.
HUS-alueen tuberkuloosin tartunnanjäljitys löysi tartunnan saaneet lapset nopeasti.
– Valtaosa alle 5-vuotiaiden lasten tartunnoista löydettiin ennen taudin kehittymistä, eikä kenelläkään sairastuneista todettu vakavaa tuberkuloositautia, Kontturi täsmentää.
Esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa tapahtuneen joukkoaltistumisen takia tutkituilla lapsilla todettiin hyvin vähän tuberkuloositartuntoja.
– Joukkoaltistumisen jälkeiset tutkimukset olisi näiden tulosten valossa perusteltua kohdentaa entistä tarkemmin, Kontturi huomauttaa.
Ympäristömykobakteereiden aiheuttamat imusolmuketulehdukset lisääntyneet selvästi
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että BCG-rokotusohjelman muuttamisen jälkeen pienten lasten ympäristömykobakteeri-infektioiden määrä on kasvanut.
Lapsilla ympäristömykobakteeri-infektiot ilmenevät yleensä kaulan tai kasvojen alueen imusolmuketulehduksena.
– Lasten ympäristömykobakteereiden aiheuttamien imusolmuketulehdusten selvä lisääntyminen BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen viittaa siihen, että BCG-rokote antaa suojaa myös näitä infektioita vastaan, Kontturi toteaa.
Koska ympäristömykobakteereiden aiheuttamat imusolmuketulehdukset paranevat ilman hoitoa hyvin ja toisaalta BCG-rokote voi itsessään aiheuttaa märkiviä imusolmuketulehduksia rokotetuilla, ei BCG-rokotteen käyttö ympäristömykobakteeri-infektioiden ehkäisyssä ole perusteltua.
Lisätietoja
LL Antti Kontturi, erikoistuva lääkäri, Uusi lastensairaala, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
antti.kontturi@helsinki.fi
puh. 0400 181816
LL Antti Kontturi väittelee 29.10.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bacille Calmette-Guérin Vaccination Policy Change and Childhood Mycobacterial Infections in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Niilo Hallman -sali, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Ville Peltola, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Kaija-Leena Kolho.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja väitöstilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Uutista on muokattu 27.10.2021. Uutisen otsikkoon on korjattu termi tuberkuloositartunnat muotoon tuberkuloositapaukset.