Pohjois-Suomen maaseutumaisten alueiden terveydenhuoltoon olisi syytä panostaa suhteellisesti nykyistä enemmän. Tämä tarkoittaisi sekä resurssien lisäämistä että tukea palvelujärjestelmän jatkokehittämiselle. Asia selvisi Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Tutkimus on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perusterveydenhuollon mittatikku sekä Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sote-uudistuksen tueksi -tutkimushankkeissa.
LL Markku Satokangas on tutkinut väitöskirjassaan terveydenhuollon suoriutumisessa havaittavia alueellisia eroja ja niiden kehitystä Suomessa vuosina 1992–2017. Suoriutumisen mittarina on käytetty avohoidon keinoin vältettävissä olevia sairaalahoitojaksoja sekä terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevaa kuolleisuutta.
– Emme pysty varmuudella sanomaan kuinka suuri osa näiden väestötasoisten mittarien tapahtumista on todella ehkäistävissä. Tämän vuoksi mittareille ei ole yhtä oikeaa tavoitearvoa, eikä niiden tuloksien suora vertailu alueiden kesken ole asianmukaista, Satokangas kertoo.
– Mittareiden arvoja verrataankin maan keskiarvoon, jolloin korkeat arvot antavat viitteen mahdollisista järjestelmän suorituskyvyn ongelmista, joiden taustoja pitää selvittää vielä tarkemmin paikallisesti, hän jatkaa.
Sairastavuus ja sosioekonomiset erot vaikuttavat terveydenhuollon suoriutumiseen
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että kun käytetään vältettävissä olevia sairaalahoitojaksoja avohoidon suoriutumisen mittarina, tulee ottaa huomioon, että alueelliset arvot heijastelevat myös muun muassa väestörakenteen eroja, sairastavuutta ja vuodeosastohoidon järjestämistä.
Osa Pohjois-Suomen löydöksistä selittyykin Satokankaan mukaan esimerkiksi alueen suuremmalla sairastavuudella ja väestön alhaisemmalla koulutustasolla, jotka puolestaan heijastelevat alueen suurentunutta palveluiden tarvetta. Yksilötasolla nämä tekijät ovat yhteydessä heikompaan terveydentilaan, mikä ymmärrettävästi lisää riskiä vuodeosastohoitojaksoille.
– Voi myös olla, että pitkien välimatkojen alueilla hoitoa ei lähdetä hakemaan ihan pienestä syystä, jolloin sairauden oireet ehtivät pahentua ja lopulta tarvitaan vuodeosastohoitoa tai -seurantaa, Satokangas pohtii.
Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, että jatkuvasti kuormittunut palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaikkeen kysyntään, jolloin sairauksien oireet pääsevät pahenemaan. Tämä taas johtaa alueen vuodeosastohoidon lisääntyneeseen käyttöön.
Pohjois-Suomen kehitykseen liittyy uhkakuva siitä, että terveydenhuollon keskittämisessä mennään liian pitkälle, jolloin isompien asutuskeskusten ulkopuolisten maaseutumaisten alueiden terveydenhuollon suoriutuminen heikkenee ja alueellinen eriarvoisuus kaupunkien ja maaseudun välillä kasvaa entisestään.
– Tällainen terveydenhuollon alueellisen eriarvoistumisen lisääntyminen olisi yhteiskunnallisesti hyvin haastavaa hyväksyä, Satokangas huomauttaa.
Lisätietoja
Markku Satokangas
markku.satokangas@thl.fi
puhelin 029 524 7725
LL Markku Satokangas väittelee 4.11.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta " Geographic equity in primary health care performance in Finland – from individual socioeconomic position into the blind spot of the service system". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.
Vastaväittäjänä on Professor Louisa Jorm, The University of New South Wales (UNSW Sydney), ja kustoksena on professori Juha Pekkanen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.