Kyky tulkita ihmisen perimää on kasvanut hurjasti viime vuosina. Erityisesti ymmärrys on lisääntynyt sen suhteen, minkälainen geneettinen vaihtelu vaikuttaa niin sanottuihin kansantauteihin.
— Ymmärrämme yhä paremmin, mistä useissa taudeissa on kysymys: mikä menee elimistössä rikki ja mitkä biologiset reitit voivat johtaa sairastumiseen, sanoo professori
Lapsenkengissä ollaan siinä, miten geenitietämys vaikkapa sydän- ja verisuonitaudeista kääntyy ennakoivaksi terveystyöksi. Siihen tarttuu Ripatin johtama
— Perinteisten sydäntaudin riskitekijöiden — kuten ylipainon, kolesterolin — rinnalle pyritään arvioimaan perinnöllistä riskiä.
Geneettisen riskin kartoitus voisi auttaa ennalta erityisesti niitä yllättäviä, nuorena saatuja sydänkohtauksia, joiden syy ei ole näkyvissä.
— Genomi kertoisi luotettavasti ja edullisesti kohonneen riskin, ja voisimme auttaa. Ehkä personoitu tieto auttaisi korjaamaan elintapojakin?
GeneRISKissä kerätään tietoa 45-65-vuotiailta suomalaisilta. Mukana on Kymenlaakson Carea, Mehiläinen ja Veripalvelu. Osallistujat saavat muutaman kuukauden kuluessa arvion geneettisestä sydän- ja verisuonitautiriskistään.
— Veripalvelun
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM koordinoi tutkimusta. FIMM on osa Helsingin yliopistoa.
Helsingin yliopisto kampanjoi tämän lukuvuoden ajan yhdessä Veripalvelun kanssa teemalla
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.