Kyky tulkita ihmisen perimää on kasvanut hurjasti viime vuosina. Erityisesti ymmärrys on lisääntynyt sen suhteen, minkälainen geneettinen vaihtelu vaikuttaa niin sanottuihin kansantauteihin.
— Ymmärrämme yhä paremmin, mistä useissa taudeissa on kysymys: mikä menee elimistössä rikki ja mitkä biologiset reitit voivat johtaa sairastumiseen, sanoo professori Samuli Ripatti Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMistä ja lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Lapsenkengissä ollaan siinä, miten geenitietämys vaikkapa sydän- ja verisuonitaudeista kääntyy ennakoivaksi terveystyöksi. Siihen tarttuu Ripatin johtama GeneRISK-hanke.
— Perinteisten sydäntaudin riskitekijöiden — kuten ylipainon, kolesterolin — rinnalle pyritään arvioimaan perinnöllistä riskiä.
Geneettisen riskin kartoitus voisi auttaa ennalta erityisesti niitä yllättäviä, nuorena saatuja sydänkohtauksia, joiden syy ei ole näkyvissä.
— Genomi kertoisi luotettavasti ja edullisesti kohonneen riskin, ja voisimme auttaa. Ehkä personoitu tieto auttaisi korjaamaan elintapojakin?
GeneRISKissä kerätään tietoa 45-65-vuotiailta suomalaisilta. Mukana on Kymenlaakson Carea, Mehiläinen ja Veripalvelu. Osallistujat saavat muutaman kuukauden kuluessa arvion geneettisestä sydän- ja verisuonitautiriskistään.
— Veripalvelun Kivihaan yksikössä Helsingissä nopeimmat pääsevät vielä osallistumaan, Ripatti kannustaa.
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM koordinoi tutkimusta. FIMM on osa Helsingin yliopistoa.
Helsingin yliopisto kampanjoi tämän lukuvuoden ajan yhdessä Veripalvelun kanssa teemalla HYVIÄ TEKOJA - Luovuta verta, tue tiedettä.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.