– On tärkeä ymmärtää, miten keskeinen merkitys vanhemman psyykkisellä hyvinvoinnilla on lapsen kehitykselle, Korhonen sanoo.
Hän tietää mistä puhuu. Korhonen tutkii suomalaisen pitkittäisaineiston pohjalta vanhemman psyykkisen voinnin vaikutuksia lasten oireiluun ja sen kehityskulkuihin.
– Kyseessä on pitkittäistutkimus, joka on aloitettu vuonna 1989 Tampereella. Alkuperäinen aineisto koostuu esikoistaan odottavista äideistä ja se kerättiin neuvoloissa. Ensimmäinen tutkimusvaihe keskittyi raskauteen ja vauvan ensimmäisiin kuuteen kuukauteen, seuraavat tutkimusaineistot kerättiin lasten ollessa 4–5-vuotiaita, 8–9-vuotiaita, 16–17-vuotiaita ja 27–vuotiaita, Korhonen kertoo.
”Lapsilla ja heidän vanhemmillaan pitäisi olla mahdollisuus iloita toisistaan”
Korhonen on tutkimustyössään perehtynyt aineistoon monipuolisesti. Tutkimuksen mukaan vanhemman hyvinvoinnin ja mielenterveyden merkitys lapsen tasapainoiselle psyykkiselle kehitykselle on olennainen.
– On tärkeää, että vanhempi pitää huolta omasta mielenterveydestään ja hakee tarvittaessa apua omaan vointiinsa tai vanhemmuuteen liittyvissä asioissa, tarvittaessa vaikka jo vanhemmuutta suunnitellessa, Korhonen painottaa.
Kaikkiin riskitekijöihin ei hänen mukaansa voida aina vaikuttaa, mutta on tärkeä vaikuttaa niihin, joihin pystytään, ja vahvistaa niitä asioita, jotka lapsen elämässä ovat hyvin ja tukevat kasvua. Näiden suojaavien tekijöiden merkitys on aivan keskeinen. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa hyvä tukiverkko, turvattu toimeentulo ja asiat, jotka lisäävät vanhemman elämäntyytyväisyyttä kuten ystävät.
– Toivoisin, että lapsilla ja heidän vanhemmillaan olisi mahdollisuudet ja edellytykset nauttia ja iloita toisensa seurasta. Myönteisen vuorovaikutuksen tiedetään olevan tärkeä suojaava tekijä lapsen kehitykselle, Korhonen vahvistaa.
Tukea tarvitaan ajoissa ja tarpeeksi pitkään
Vanhempien ja perheiden tukeminen jo lapsen varhaislapsuudessa on usein ennaltaehkäisevää ja kaikkein vaikuttavinta. Riskiperheiden seulonta on tärkeää, mutta jos tarjolla ei ole hoitointerventioita, seulonta on turhaa. Ennaltaehkäisevät ja perheiden hyvinvointia tukevat interventiot ovat myös usein projektiluontoisia. Korhonen korostaa pysyvien tuki- ja hoitomuotojen luomisen ja jalkauttamisen tärkeyttä.
Lisäksi on tärkeää tunnistaa, mikä perheen tarvitsema tuki on ensisijaista. Lapsen edun mukaista ei ole esimerkiksi, että hänen käytöksensä tai tunne-elämänsä haasteisiin tartutaan, jos taustalla on vaikkapa vanhemman hoitamaton masennus tai päihdeongelma.
Pandemian vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat herättäneet julkisuudessa keskustelua. Mielenterveyden ammattilaiset ovat tuoneet esiin huolensa poikkeusolojen vaikutuksista, jotka voivat pahimmassa tapauksessa olla ylisukupolvisia. Niiden hintaa maksetaan pitkään.
– Perheiden tukemiseen panostaminen on ehdottomasti vaikuttavinta, mitä voidaan tehdä lasten psyykkisen kehityksen tukemiseksi. Ennaltaehkäisevä työ on kaikkein kustannustehokkainta, mutta ennen kaikkea se minimoi kärsimystä, Korhonen korostaa.