Pitkittynyt nenän sivuontelotulehdus eli krooninen rinosinuiitti (CRS) on yleinen vaiva: Euroopassa ja Yhdysvalloissa siitä kärsii noin 5-15 prosenttia väestöstä. Oireita ovat nenän tukkoisuus, erittäminen, heikentynyt hajuaisti sekä kipu tai paineentunne kasvoilla.
Kroonisen rinosinuiitin syitä ei vieläkään täysin tunneta. Astma, allergia ja värekarvantoiminnan heikkeneminen ovat mahdollisia vaivan kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Myös häiriöt mmuunipuolustuksessa – erityisesti vasta-ainevälitteisessä immuniteetissa – saattavat myötävaikuttaa kroonisen rinosinuiitin kehittymiseen.
LL Anni Koskinen tutki väitöstyössään vasta-ainevälitteisen immuniteetin ja kroonisen rinosinuiitin yhteyttä sekä selvitti, onko pallolaajennustekniikka yhtä tehokas pitkittyneen sivuontelotulehduksen hoidossa kuin perinteinen endoskooppinen leikkaustekniikka
Vasta-ainevälitteistä immuniteettia tutkittiin aineistossa, jossa oli mukana 25 kroonista rinosinuiittia sairastavaa sekä 30 tervettä verrokkia. Potilaat ja verrokit saivat tetanus- ja difteriayhdistelmärokotteen, jonka jälkeen rokotevasteita vertailtiin. – Potilailla oli heikommat rokotevasteet kuin verrokeilla, mikä viittaa siihen, että kroonista rinosinuiittia sairastavilla on tavanomaista heikompi vasta-ainevälitteinen immuniteetti, Koskinen sanoo.
Kroonista rinosinuiittia voidaan hoitaa kirurgisesti, jos oireita ei pystytä muilla hoitomenetelmillä riittävästi helpottamaan. Yleisimmin toimenpide tehdään tähystysleikkauksena joko yleisanestesiassa tai paikallispuudutuksessa: toimenpiteessä poistetaan poskiontelon luonnollisen ilmastointiaukon etupuolella sijaitseva luinen rakenne ja laajennetaan aukkoa. Tämän toimenpiteen on useissa tutkimuksissa osoitettu parantavan merkitsevästi potilaiden elämänlaatua.
Jo aiemmin muilta lääketieteen aloilta tuttu pallolaajennustekniikka on tarjonnut uuden mini-invasiivisen vaihtoehdon kroonisen rinosinuiitin hoidossa. Toimenpiteessä poskiontelon luonnollisen ilmastointiaukon pallolaajennuskatetri, ja ilmastointiaukon laajentaminen tapahtuu hallittujen luisten rakenteiden murtumien avulla; limakalvon ja luuseinämien poistoa pyritään välttämään. Menetelmän oletettuja etuja ovat nopea toipuminen ja riskien vähäisyys. Toimenpide on tähystyskirurgiaa kalliimpi, koska pallolaajentimet ovat kertakäyttöisiä, mutta todennäköisesti vähentää muun muassa sairauslomista johtuvia epäsuoria kustannuksia.
Koskinen selvitti postikyselyn ja puhelinhaastattelun avulla molempien kirurgisten hoitomuotojen tuloksia. Noin kaksi vuotta leikkauksen jälkeen postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 53 potilasta ja 5-7 vuotta toimenpiteen jälkeen tehtyyn puhelinhaastatteluun osallistui 58 potilasta. – Molemmat tutkimukset osoittivat, että poskionteloiden pallolaajennus että perinteinen tähystysleikkaus vähensivät oireita yhtä tehokkaasti jopa 5-7 vuotta leikkauksen jälkeen, Koskinen toteaa.
Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa
Väittelijän yhteystiedot:
anni.koskinen@helsinki.fi