Paksusuolisyöpä on maailman kolmanneksi yleisin syöpäsairaus. Suomessa uusia paksusuolisyöpiä todetaan noin 3 000 vuodessa, ja sairauteen kuolee vuosittain noin 1 200 potilasta.
Vuosina 2004 – 2011 Suomessa tehtiin laaja paksusuolisyövän seulontatutkimus, jonka tavoitteena oli kartoittaa sairauden väestöpohjaisen seulonnan mahdolliset hyödyt ja haitat.
Tutkimus kohdistettiin 60 – 69-vuotiaisiin siten, että hieman alle puolet ikäryhmästä eli reilu 300 000 satunnaistettiin. Heistä puolet sai kutsun seulontaan, ja toinen puoli ikäryhmästä toimi verrokkeina. Seulonta tapahtui ulosteen veritestillä (FOBT), ja positiivisen testituloksen saaneet potilaat ohjattiin paksusuolen tähystykseen.
Ensimmäiset seulonnan tuloksia koskevat tutkimukset osoittivat, että seulonta ei vähentänyt kuolleisuutta, joten seulontaa ei jatkettu vuoden 2014 jälkeen. Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Suomen Syöpärekisterin tutkijat halusivat kuitenkin selvittää, onko seulonnasta muuta hyötyä potilaille, joilla todetaan paksusuolisyöpä.
– Minkään syövän seulonnalla ei ole todettu vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen. Ne saattavat silti olla hyödyllisiä muilla tavoin. Halusimme tutkia selviävätkö potilaat kevyemmillä hoidoilla, jos he osallistuvat paksusuolensyövän seulontaan, vatsaelinkirurgi, LT Laura Koskenvuo toteaa.
Tutkimuksessa käytiin läpi noin 1 400 paksusuolisyöpään sairastuneen potilaan tiedot. Tulokset paljastivat, että seulontaan kutsutuilla potilailla kasvain saatiin useammin poistetuksi kokonaan kuin verrokeilla, ja he tarvitsivat myös verrokkeja harvemmin solunsalpaajahoitoa. Seulontaan osallistuneet joutuivat myös verrokkeja harvemmin päivystysleikkaukseen kasvaimen vuoksi.
– Verrokeilla oli 50 prosenttia enemmän päivystysleikkauksia, 40 prosenttia enemmän epätäydellisiä kasvaimen poistoja ja 20 prosenttia enemmän solunsalpaajahoitoja kuin seulontaryhmän potilailla, kertoo vatsaelinkirurgi, dosentti Ville Sallinen.
Tulosten tarkempi analysointi osoitti, että todetut hyödyt koskivat vain seulontaan osallistuneita miespotilaita; naisilla vastaavia hyötyjä ei havaittu. Lisäksi kävi ilmi, että käytetty seulontamenetelmä paljasti kunnolla vain vasemmanpuoleiset paksusuolisyövät eikä seulonnan hyötyjä ollut nähtävissä potilailla, joilla oli oikeanpuoleinen syöpä. – Ilmeisesti oikean puoleisista kasvaimista tihkuva veri ehtii laimentua matkalla niin, ettei testi enää kunnolla erota sitä, Sallinen sanoo.
– Tämän suomalaisen tutkimuksen vahvuus on siinä, että valtava määrä ihmisiä satunnaistettiin, ja pystyimme siten objektiivisesti arvioimaan seulonnan etuja. Vastaavia havaintoja ei ole saatavissa muualta, toteaa Syöpärekisterin johtaja, professori Nea Malila.
– Jatkossa tuleekin selvittää, voidaanko eri seulontatekniikoilla parantaa myös naispotilaiden hoitoa sekä oikeinpuoleisten syöpien löytämistä, tutkijat toteavat.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa British Journal of Surgery -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
LT Laura Koskenvuo
Puh. 040 5835 556
Sähköposti: laura.koskenvuo@hus.fi
Dosentti Ville Sallinen
Puh. 050 4285361
Sähköposti: ville.sallinen@helsinki.fi
Viite: Koskenvuo L, Malila N, Pitkäniemi J, Miettinen J, Heikkinen S, Sallinen V. Faecal occult blood test screening for colorectal cancer: Sex differences in faecal occult blood test screening for colorectal cancer. British Journal of Surgery, Nov 21, 2018 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/bjs.11011