Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista

Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista, mikäli tupakoijan nikotiiniriippuvuus on vähäinen, osoittaa tuore väitöstutkimus. Vahvempi nikotiiniriippuvuus kuitenkin häivyttää painoon liittyvien huolien merkityksen lopettamisen suhteen.

Yhtenä syynä tupakoinnin jatkamiselle voi olla huoli siitä, että tupakoinnin lopettaminen aiheuttaisi painon nousua. Näiden tupakointiin liittyvien painohuolten yhteyksiä tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu suhteellisen paljon, mutta vähemmän väestötasolla. Tulokset ovat myös olleet osittain ristiriitaisia.

LL Eeva-Liisa Tuovinen vertasi väitöstutkimuksessaan tupakointiin liittyvien painohuolten tasoa päivittäistupakoitsijoiden, satunnaistupakoitsijoiden, tupakoinnin äskettäin lopettaneiden ja vähintään kuusi kuukautta sitten lopettaneiden kesken. Hän selvitti myös päivittäistupakoitsijoiden painohuolten yhteyttä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi, tarkasteli painohuolia tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä ja tutki tupakoinnin yhteyttä vyötärölihavuuteen.

Tuovinen havaitsi, että päivittäistupakoitsijoilla oli keskimäärin enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia verrattuna satunnaistupakoitsijoihin sekä äskettäin tai vähintään kuusi kuukautta sitten tupakoinnin lopettaneisiin.

Painohuolten ja lopettamismotivaation välillä ei ollut tilastollista yhteyttä. Voimakkaammat painohuolet olivat sen sijaan yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Nikotiiniriippuvuus kuitenkin heikensi tätä yhteyttä. Lisäksi painohuolet vähensivät tupakoinnin lopettamisessa onnistumista niillä, joilla nikotiiniriippuvuus oli vähäinen.

– Mitä enemmän päivittäin tupakoivalla oli painohuolia vuonna 2007, sitä epätodennäköisempää oli, että hän olisi lopettanut tupakoinnin tai siirtynyt satunnaiseen tupakointiin vuoteen 2014 mennessä, edellyttäen että hänen nikotiiniriippuvuutensa oli vähäinen, Tuovinen kertoo.

– Jos sen sijaan tupakoijan nikotiiniriippuvuus oli kohtalainen tai voimakas, painohuolten voimakkuus ei ennustanut tupakoinnin lopettamista tai vähentämistä.

Nikotiiniriippuvuudessa on kyse sairaudesta, ja sen on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tupakoinnin lopettamista voimakkaimmin ennustava tekijä. Suurempi huolestuneisuus painosta on osassa tutkimuksia ennustanut vähäisempää lopettamista. Painohuolia tutkittiin tässä väitöskirjassa ensimmäistä kertaa suomalaisväestössä.

– Kliinisillä, toistuvia painohuolimittauksia sisältävillä tutkimusaineistoilla olisi mahdollista saada lisätietoa painohuolien yhteydestä muihin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin tekijöihin, Tuovinen toteaa.

Ylipainoisilla naisilla runsas päivittäinen tupakointi – vähintään 20 savuketta päivässä – sekä aiempi tupakointi olivat yhteydessä vyötärölihavuuteen.

– Aiemmissa tutkimuksissa tupakoinnin ja vyötärölihavuuden välinen yhteys on tullut esiin myös miehillä, mutta meidän aineistollamme pystyimme näyttämään yhteyden vain naisilla.

Väitöstutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista FINRISKI 2007 -tutkimusaineistoa, sekä sen alaotosta DILGOM 2007 -aineistoa. Lisäksi käytettiin DILGOM-aineiston tupakoitsijoita koskevaa alaotosta, sekä seuranta-aineistona DILGOM 2014 -aineistoa.

LL Eeva-Liisa Tuovinen väittelee 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers: A population-based study of Finnish adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on työelämäprofessori, pääsihteeri Tuula Vasankari, Turun yliopistosta, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235294

Väittelijän yhteystiedot:

eeva-liisa.tuovinen@helsinki.fi