Oireetonkin matkustaja kantaa usein matkaripulin aiheuttajabakteeria

Tutkimus selvitti, mitkä bakteerit ovat matkaripulin pääsyyllisiä.

Suurelta osalta matkailijoista löytyy matkaripulin aiheuttajabakteereita, oli heillä taudin oireita tai ei. Tuoreessa väitöstutkimuksessa 76 prosentilta tutkituista matkailijoista löytyi ripulinaiheuttajia.

Oireettomilta matkailijoilta bakteeri löytyi harvemmin kuin oireilevilta. Samalta ripuloivalta matkailijalta saattoi löytyä useita taudinaiheuttajia.

– ­Bakteerin löytyminen ulosteesta ei aina tarkoita sitä, että se olisi oireiden takana. Myöskään antibioottihoito ei yleensä ole tarpeen, LL Tinja Lääveri kertoo.

Matkaripuli on subtropiikkiin ja tropiikkiin matkailevan tavallisin sairaus. 20–70 prosenttia turisteista sairastuu siihen vuosittain.

Matkaripulin tavallisimpana aiheuttajana on aiemmin pidetty ETEC-bakteeria (enterotoksigeeninen Escherichia coli). Lääverin tutkimus osoittaa kuitenkin, että EAEC (enteroaggregatiivinen E. coli) ja EPEC (enteropatogeeninen E. coli) ovat yleisempiä.

Tutkimuksessa matkaripulin aiheuttajien tunnistamisessa sovellettiin uutta, geenimonistukseen perustuvaa menetelmää. Aiemmin on käytetty viljelyyn perustuvia menetelmiä. Niillä taudinaiheuttaja on jäänyt tunnistamatta jopa puolella sairastuneista.

– Uudet diagnostiset menetelmät ovat herkkiä ja kattavia. Ne muuttavat pitkään vallinneita käsityksiä matkaripulin aiheuttajista ja löydösten todellisesta merkityksestä, Lääveri sanoo.

– Menetelmät vaikuttavat myös sairastuneiden matkailijoiden hoitoon ja tarjoavat aiempaa huomattavasti tarkemmat välineet tutkimustyölle eri puolilla maailmaa. Vaikutukset ulottuvat muun muassa rokotteiden kehitystyöhön.

Tutkimusaineisto käsitti 504 matkailijaa. Osallistujat antoivat näytteet ja täyttivät kyselyn ennen ja jälkeen matkan.

LL Tinja Lääveri väittelee 4.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Travellers' diarrhoea: aetilogical agents revisited". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, luentosali 1, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on dosentti Anders Johansson, Umeån yliopisto, ja kustoksena on professori Anu Kantele. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305276

Väittelijän yhteystiedot:

tinja.laaveri@hus.fi