Oikea potilas virtuaalisairaalassa

Mielenterveystalosta se alkoi,  () rakentuminen. Nyt kylässä on jo kuusi eri potilasryhmille ja erilaisiin elämäntilanteisiin soveltuvaa digitaalista taloa, ja niiden lisäksi sieltä on löytänyt sijansa myös .

Terveyskylä on osa koordinoimaa, Suomen kaikkien yliopistosairaanhoitopiirien yhteistä  (), joka tähtää erikoissairaanhoidon digitaalisen palvelukokonaisuuden luomiseen. rahoittaa hanketta kuudella miljoonalla eurolla.

Terveyskylää ovat olleet rakentamassa kymmenet HUS:n ja Helsingin yliopiston asiantuntijat, ja apua on saatu myös sekä – mikä on erityisen tärkeää – kylää ovat olleet rakentamassa myös potilaat.

Terveyskylä kasvaa ripeästi. Jo avoinna olevien Mielenterveys-, Painonhallinta-, Kivunhallinta-, Kuntoutumis-, Nais- ja Harvinaissairauksien talojen lisäksi tässä kuussa avautuu kuusi uutta taloa: Aivo-, Allergia- ja astma-, Nivel-, Reuma-, Sydän- ja Verisuonitalo. Rakenteilla ovat myös muun muassa Lasten-, Vertais-, Leikkaukseen tulijan-, Syöpä- ja Lääketalot. Vuoden 2018 loppuun mennessä avoinna on noin 30 taloa.

VALMENTAJA TUKEE PAINONHALLINNASSA

Professori, ylilääkäri  () on ollut rakentamassa Terveyskylän . Hän lähti mukaan hankkeeseen, koska lihavuuden hoitoon kaivattiin kipeästi lisää palveluja.

– Näimme tämän yhtenä mahdollisuutena korjata tilannetta.   

Painonhallintatalon ensimmäinen versio on nyt auki. Palvelua käyttäviä potilaita on 120, ja jokaiselle on osoitettu oma valmentaja. Lisäksi talon kaikille avoimia palveluja käyttää suuri joukko ihmisiä.

– Kaikki perusjutut toimivat ihan hyvin. Nyt keräämme kokemuksia, ja niiden pohjalta kehitetään palvelua eteenpäin, Pietiläinen sanoo.

Seuraavaksi käyttöön on tulossa elektroninen ruokapäiväkirja, joka toimii sekä tietokoneessa että kännykässä; palvelu antaa potilaalle aina välittömästi palautetta, kun hän päivittää sinne tietojaan.

Pietiläinen huomauttaa, että tämänkaltaisten verkkopalvelujen rakentaminen on iso urakka.

– Ei tällaisia oman työn ohessa tuosta vain pystytetä. Tarvitaan osaamista ja resursseja, ja sisällöntuottajien ja tietotekniikan asiantuntijoiden on opittava ymmärtämään toisiaan.

TYÖKALUJA KIPUPOTILAILLE JA HEITÄ HOITAVILLE

Syyskuussa 2016 avautuneen aktiivitoimijoita ovat muun muassa professori, ylilääkäri ja HYKS:n kivunhoidon linjajohtaja, dosentti .

– Meillä oli jo ennestään informaatiota leikkauksen jälkeisen kivun hoidosta ja olimme suunnitelleet kroonista kivunhoitoa koskevaa potilasinformaatiota. Verkkopalvelu tarjosi tällaiselle materiaalille sopivan alustan, Hamunen kertoo.

Kalso havahtui kipupotilaiden alueelliseen eriarvoisuuteen ollessaan mukana STM:n asettamassa työryhmässä, joka selvitti kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon järjestämistä koko maassa.

– Palvelujen saatavuus oli suurimmassa osassa maata todella huono. Ajattelin, että verkkopalvelu voi tehostaa hoitoa ja tasoittaa terveyspalvelujen saatavuutta eri puolilla maata.

Kivunhallintatalon kautta voidaan tarjota esimerkiksi ohjattuja harjoitteita ja psykologisia interventioita vastaanottokäyntien välillä. Myös etäkonsultaatioiden mahdollisuudet lisääntyvät.

oli myös tarve tuoda lääkkeettömän hoidon menetelmiä entistä useampien potilaiden ulottuville samoin kuin ohjeita ja työkaluja kipupotilaita hoitaville. – Kipu on hyvin yleinen oire, ja sitä hoitavat monen eri alan ammattilaiset monissa eri paikoissa, Hamunen huomauttaa.

Tällä hetkellä Kivunhallintatalo tarjoaa tietoa ja itsehoitovinkkejä potilaille. Seuraavaksi taloon on tulossa ammattilaisille tarkoitettu osio. Kolmantena vaiheena ovat erilaiset terapiat, joihin potilaat pääsevät lähetteellä.

– Tavoitteemme on kansallinen palvelu, jossa on kattava informaatiopaketti erilaisten kiputilojen hoidosta ja useita digihoitopolkuja potilaille sekä työvälineitä kipupotilaiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, Hamunen summaa.

Kivunhallintatalon konseptiin kuuluu myös tutkimus.

– Tähän on liitetty tutkimushanke palvelun vaikuttavuuden arvioimiseksi ja jatkokehityksen tueksi. Tutkimustiedon pohjalta pyrimme profiloimaan potilasryhmiä ja kehittämään räätälöityjä hoitoja, Kalso kertoo.

HARVINAISETKIN HYÖTYVÄT

Harvinaissairauksien osalta potilaiden suurin ongelma on diagnoosin viivästyminen, sanoo osastonylilääkäri, dosentti , joka on mukana rakentamassa Terveyskylän .

– Olen kohdannut potilaita, jotka olivat joutuneet odottamaan diagnoosia viisikymmentä vuotta.

Ongelmia on myös hoidon organisoinnissa. Lasten harvinaissairauksien hoito toimii yleensä hyvin, mutta kun nuori täyttää 16 vuotta, hän putoaa tyhjään.

– Terveyskylä voi auttaa luotettavan tiedon tuomista potilaiden ja heidän omaistensa ulottuville sekä edistää kunnollisten hoitoketjujen muodostumista, opastaa tarjolla oleviin tukipalveluihin ja lisätä konsultaatiomahdollisuuksia. Se voisi toimia hyvänä alustana myös ohjaukselle potilaiden kaipaamaan ja potilasjärjestöjen tarjoamaan vertaistukitoimintaan, Seppänen sanoo.

Seppänen toivoo digitaalisten palvelujen myös lievittävän terveydenhoidossa vallitsevaa alueellista epätasa-arvoa. – Suomihan on tällä hetkellä niitä EU-maita, joissa terveyspalvelujen perässä joudutaan muuttamaan!

Myös Seppänen toteaa, että digitaalisten palveluiden rakentaminen ei suju muun työn ohessa vasemmalla kädellä. – Harvinaissairauksien talon pystyttäminen on vaatinut valtavasti työtä. Meillä tästä on suureksi osaksi vastannut sairaanhoitaja Paula Juvonen, joka on tehnyt tätä lähes täyspäiväisesti.

Seuraa Twitterissä ,