Kaura ja palkokasvit sopivat hyvin raaka-ainepariksi niiden vuoroviljelyn takia. Niitä yhdistäessä saadaan aikaan hyvä aminohappokoostumus sekä tukeva rakenne.
– Käytämme kauran ravintoainerikkaimman osan, eli leseen. Jäljelle jäävää kauranjyvän ydinjauhoa taas käytetään esimerkiksi leivonnassa. Palkokasveista hyödynnämme proteiinin, ja niiden tärkkelystä myydään muihin tarkoituksiin. Eli mikään ei mene hukkaan, sanoo Reetta Kivelä Gold&Green Foods Ltd:stä.
– Täysin uutta valmistetta, nyhtökauraa, kaavaillaan pääruokakentälle lihan, kalan, kananmunan, soijan ja vehnän rinnalle, Kivelä kertoo.
Nyhtökauraa on jo ollut myynnissä pieniä eriä. Tavoitteena on, että sitä on tavallisten ruokakauppojen valikoimissa syksyllä.
Proteiinia turha kierrättää pötsin kautta
Kivelän mukaan elintarvikealaan ja ruokaan liittyy paljon perinteitä ja tunteita. Hänen mielestään asioita pitää kuitenkin ehdottomasti katsoa uusin silmin.
– Jokainen tietää, että lihan massatuotanto on kestämätöntä.
Kivelän mielestä markkinoilla on tilaa uusille tuotteille, varsinkin kiireiselle kuluttajalle suunnattuja.
– Arjen pyörityksessä voi tuntua mahdottomalta tehdä parempia valintoja. Auttakaamme kuluttajaa siinä!
Kaura on yksi ekologisimpia raaka-aineita mitä maa päällään kantaa. Tarkempia lukuja tuotteiden ilmastovaikutuksesta saamme jäädä odottamaan, mutta Kivelä esittää yksinkertaisen ajatusleikin asian hahmottamiseksi.
– Tuotantoeläimet syövät samojen raaka-aineiden proteiineja. On tietysti ekologisempaa syödä ravinto suoraan kuin kierrättää se eläimen kautta.
Tunnustus tutkijayrittäjälle
Kivelä väitteli Helsingin yliopistossa 2011 kauran beetaglukaanin ominaisuuksista. Uusi tuote perustuu kokemukseen, jota Kivelä kerrytti väitöskirjaa tehdessään.
– Väitöskirjatyö oli kaiken edellytys, sillä se opetti ajattelemaan ongelmaa ja siihen ratkaisua. Valmis tuote ei syntynyt suoraan väitöksestä, mutta siitä oli silti valtavasti hyötyä tuotetta kehittäessämme. Nyhtökaura on monen alan ja ihmisen yhteistyön tulos, Kivelä huomauttaa.
Reetta Kivelä valittiin yleisöäänestyksellä Vuoden Nuoreksi Tutkijayrittäjäksi. Kyseessä on 5 000 euron tunnustuspalkinto, joka myönnetään tutkimukseen perustuvan yritystoiminnan luoneelle tutkijalle. Kilpailun järjestävät KAUTE-säätiöön kuuluva Akateemisen yrittäjyyden rahasto yhteistyössä Startup-säätiön kanssa.