”Satakunnassa valloillaan vaarallinen ilmiö: käytettyjä nuuskapusseja kuivataan ja myydään eteenpäin.” ”Nuuskan käyttö räjähti itäsuomalaisessa pikkukaupungissa.” Nuuska on näkynyt otsikoissa tänä vuonna, eikä syyttä. Tuoreimpien tietojen mukaan jopa 23 % 18-vuotiaista nuorista miehistä käyttää nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin.
– Nuuskaaminen on levinnyt länsirannikolta koko maahan, ja käytön lisääntyminen on huolestuttava trendi, toteaa erikoishammaslääkäri, dosentti Anna Maria Heikkinen Helsingin yliopistosta.
Nimenomaan trendikkyydestä hän puhuu – ja siitä, että monet nuorten esikuvistakin tuntuvat käyttävän nuuskaa. Sen sijaan nuuskaamiseen puuttuminen on hankalaa.
Nuuska ei ole tupakkaa parempi vaihtoehto
Tutkittua tietoa suomalaisnuorten nuuskan käytöstä ja sen vaikutuksista on yhä vähän, mutta nuuskan haittavaikutukset on kansainvälisissä tutkimuksissa selkeästi osoitettu ja myös silmillä nähtävissä: hampaat värjäytyvät, henki alkaa haista, ikenet vetäytyvät ja ylähuulen alle muodostuu limakalvoleesio, joka muistuttaa paksua ja ryppyistä elefantin nahkaa.
Pidempiaikainen altistus voi johtaa siihen, että ien on haavainen ja märkivä. Silloin puhutaan jo merkittävästä pahanlaatuisen muutoksen riskistä.
Nuuska sisältää yhteensä 28 syöpävaarallista ainetta, jotka ovat pääosin samoja kuin tupakassa. Kun nuuskaaja nielee näitä aineita syljen mukana, se lisää kurkku-, ruokatorvi- ja mahasyövän riskiä.
Lisäksi jatkuva nikotiinialtistus vaikuttaa verenkiertoon ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä 2-tyypin diabeteksen riskiä.
Perinteinen nuuska-annos sisältää nikotiinia yleisimmin 7–8 mg/g. Se voi olla lähes kymmenkertainen määrä verrattuna siihen, mitä tupakoinnista vapautuu keuhkoihin. Lisäksi Suomessakin nuorten keskuudessa ovat suosiossa nuuskamerkit, joissa nikotiinia on jopa 20–40 mg/g.
Auttaisiko tiukempi laki?
2000-luvulla kiristynyt tupakkalaki on vähentänyt tupakointia Suomessa selvästi. Samalla nuuskan käyttö kuitenkin on lisääntynyt. Osa kasvusta johtuu siitä, että nuuska on nuorten suosiossa, osa siitä, että monet pyrkivät sen avulla eroon tupakasta ja tulevat samalla ylläpitäneeksi ja vahvistaneeksi nikotiiniriippuvuuttaan. On myös ihmisiä, jotka käyttävät sekä nuuskaa että tupakkaa.
Heikkisen mukaan lain kiristäminen voisi auttaa vähentämään myös nuuskaamista. Tiukemmat tuontirajoitukset voisivat olla yksi ratkaisu – jos niitä myös kyettäisiin valvomaan riittävästi.
Toinen keino voisi olla muuttaa tapaa, jolla nuuskan käytöstä puhutaan nuorille. Heikkinen on kouluttanut tulevia hammaslääkäreitä nuuskan vaaroista ja opastanut heitä, miten ottaa asia puheeksi vastaanotolla. Hammaslääkäri tapaa säännöllisesti lapsia ja nuoria ja on tärkeä osa moniammatillista ketjua, joka voi vaikuttaa heidän terveysvalintoihinsa. Valistuksesta Heikkinen ei kuitenkaan halua puhua.
– Sille nuori helposti vain naurahtaa.
Sen sijaan otteen pitää olla ohjaava ja itsestään huolen pitämiseen motivoiva. Lisäksi pitää tarjota tukea jo mahdollisesti syntyneen nikotiiniriippuvuuden hoitoon. Asioista pitäisi myös kertoa konkreettisesti.
– Nuoresta voi tuntua abstraktilta, jos hänelle sanotaan, että nuuskan käyttö voi altistaa 2-tyypin diabetekselle. Mutta jos näyttää nuuskaavalle nuorelle peilillä, että sinulla on täällä limakalvomuutos, ja jos jatkat samaan malliin se voi muuttua syövän esiasteeksi, on se paljon konkreettisempaa, Heikkinen sanoo.
Lisäksi nuoret pitäisi ottaa mukaan suunnittelemaan, mikä heihin tepsii.
– Se tie on jo kuljettu, että vain aikuiset miettivät sitä työryhmissään, Heikkinen sanoo.
Lisää tutkimusta tarvitaan
Heikkinen on tutkinut suomalaisnuorten tupakointia sekä sen vaikutuksia suun terveyteen useiden vuosien ajan. Hänen tutkimuksensa osoitti, että jo viiden vuoden tupakointi näkyy nuorilla heikentyneenä ienterveytenä.
Kun Heikkinen keräsi ensimmäistä aineistoaan 14 vuotta sitten kotkalaisnuorten keskuudessa, nuuskaaminen oli vielä harvinaista.
Nyt myös nuuskan vaikutuksia tutkitaan Helsingin yliopistossa – Heikkisen ohjauksessa hammaslääkäri Anna Julkunen tekee parhaillaan väitöskirjansa osatyötä ruotsalaisten nuuskan käytön vaikutuksesta ienterveyteen.
Suomalaisten nuuskan käytön tutkimusta hankaloittaa sen myynnin ja ostamisen laittomuus. Heikkisen mukaan tarvetta olisi kuitenkin laajoille pitkäaikaistutkimuksille varhaisteiniästä lähtien.