Lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat nykyään maailmanlaajuisesti suuri kansanterveydellinen ongelma. Erityisesti nuori aikuisikä on kriittistä aikaa lihomiselle, ja nykyisessä elinympäristössämme pitkäaikaisessa painonhallinnassa onnistuminen on hyvin haastavaa.
– Tähän asti painonhallinnan tutkiminen on kohdistunut pääasiassa henkilöihin, jotka ovat ensin laihduttaneet ja sen jälkeen pitäneet tai yrittäneet pitää painoaan kurissa. Jos lihomista halutaan ehkäistä ennalta, on kuitenkin tärkeää tietää, mitkä tekijät auttavat ihmisiä alusta saakka pysymään normaalipainoisina, sanoo TtM Ulla Kärkkäinen.
Väitöstutkimuksessaan Kärkkäinen on selvittänyt painoon liittyvien ihanteiden, käyttäytymisen, painonmuutoksen ja terveyden välisiä yhteyksiä nuorilla aikuisilla kymmenen vuoden aikana. Väitöstyön tavoitteena oli tutkia, kuinka epäsuhta painoihanteiden ja todellisen painon välillä vaikuttaa kymmenen vuoden painonmuutokseen, mitkä tekijät ovat yhteydessä pitkäaikaiseen onnistuneeseen painonhallintaan ja millaisia pitkäaikaisseuraamuksia häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä mahdollisesti on nuorten aikuisten fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen. Lisäksi Kärkkäinen tutki Eating Disorder Inventory-2 -kyselyn (EDI-2) toimivuutta ahmintahäiriötä sairastavien nuorten naisten seulonnassa.
Tutkimukseen valittiin mukaan yli 5 000 nuorta naista ja miestä väestöpohjaisesta FinnTwin16 -kohortista.
Painoindeksin laskemiseen 24- ja 34-vuotiaana käytettiin itse raportoitua pituutta ja painoa. Epäsuhta painoihanteiden ja todellisen painon välillä laskettiin itse raportoidusta todellisesta painosta ja ihannepainosta. Painonhallinta tarkoitti, että paino pysyi ±5% samana kun lähtötilanteen painoindeksi.
Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen määritettiin käyttämällä kolmea EDI-2 -kyselyn ala-asteikkoa ja ahmintahäiriön seulontaan käytettiin EDI-2 -kyselyä nuorilla naisilla 24-vuotiaana. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin monia muita itseraportoituja terveyteen liittyviä mittareita.
Vain neljäsosa onnistui painonhallinnassa
Painoon liittyvät ihanteet ja käyttäytyminen olivat selvästi yhteydessä nuorten aikuisten pitkäaikaiseen painonmuutokseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Kymmenen vuoden aikana painonhallinnassa onnistui vain neljäsosa nuorista aikuisista. Painoihanteet eivät vaikuttaneet tulevaan painonmuutokseen, vaikka valtaosa nuorista naisista ja melkein puolet nuorista miehistä oli tyytymättömiä painoonsa.
Vain kaksi tekijää ennusti onnistunutta painonhallintaa sekä naisilla että miehillä: säännöllinen syöminen ja laihduttamattomuus.
Häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä oli kauaskantoisia seuraamuksia terveyteen, erityisesti se ennusti psyykkistä kuormittuneisuutta.
EDI-2 -kysely osoittautui hyväksi työkaluksi ahmintahäiriön (BED) tunnistamiseen nuorilla naisilla.
Nuoren aikuisiän aikana normaalipainon säilyttäminen on haasteellista valtaosalle, Kärkkäinen toteaa.
– Olisi tärkeää kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka auttavat ensisijaisessa painonhallinnassa – tukevat tervettä kehonkuvaa ja ehkäisevät asenteita ja käyttäytymistä, jotka ovat yhteydessä lihomiseen, häiriintyneeseen syömiseen ja terveyteen liittyviin ongelmiin.
TtM Ulla Kärkkäinen väittelee 20.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Weight-related ideals, behaviors and long-term health in young adulthood" (Painoon liittyvät ihanteet, käyttäytymiset ja pitkän aikavälin terveys nuorilla aikuisilla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni Juhlasali, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on dosentti Susanna Lehtinen-Jacks, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/246100
Väittelijän yhteystiedot:
ulla.karkkainen@helsinki.fi