Biologisiin uhkiin varautumisessa taudinaiheuttajamikrobin nopea tunnistaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa vastatoimien ripeän suunnittelun ja toteutuksen.
FM Markos Mölsä tutki väitöstyössään kenttäkäyttöön soveltuvan reaaliaikaisen geenimonistusteknologian käytettävyyttä ja kykyä tunnistaa luotettavasti biouhkabakteereita sekä hengitystieviruksia kenttäolosuhteissa. Työssä käytettiin kolmen biouhkabakteerin (Francisella tularensis (jänisruttobakteeri), Bacillus anthracis (pernaruttobakteeri) ja Yersinia pestis (ruttobakteeri)) sekä influenssa A -viruksen tunnistavia menetelmiä. Työhön sisältyi myös kenttäolosuhteisiin soveltuvien näytteiden esikäsittelymenetelmien tutkiminen.
Lisäksi Mölsä selvitti geenisekvensaation avulla yleisimmät suomalaisissa varuskunnissa kiertävät ja hengitystieinfektioita aiheuttavat adenoviruksen alatyypit. Geenisekvensointi on tärkeä työkalu epäillyn tahallisen levityksen tutkinnassa. Sen avulla saadaan tarkkaa tietoa taudinaiheuttajasta ja sen alkuperästä.
Tulokset vahvistivat, että nykyaikaisella kenttäkelpoisella geenimonistusteknologialla ja kenttäkelpoisilla näytteen esikäsittelymenetelmillä saadaan nopeita ja luotettavia tuloksia kenttäolosuhteissa. Tällaista teknologiaa yhdistettynä geenisekvensointiin voidaan käyttää työkaluna infektioepidemioiden selvitystyössä tai tutkittaessa epäiltyä taudinaiheuttajien tahallista levitystä.
Biologisella uhalla tarkoitetaan mikrobin tai muun biologisen materiaalin aiheuttamaa joukkosairastumista tai sen vaaraa, silloin kun tauti ei tartuntavaaransa vuoksi ole hoidettavissa normaalitoimin. Kasvanut maailmanlaajuinen liikkuvuus on mahdollistanut taudinaiheuttajien nopean leviämisen ja lisännyt laajojen epidemioiden ja pandemian riskiä. Biolääketieteen uudet menetelmät ja tekniikat puolestaan ovat entistä helpommin ja yhä useampien saatavilla, mikä on tuonut uusia haasteita bioterrorismin ehkäisyyn ja kansainvälisen biologiset aseet kieltävän sopimuksen valvonnalle.
Tehokkaimmin biologisia uhkia voidaan vähentää ehkäisemällä epidemioiden syntyä paikallisesti sekä lisäämällä tiedeyhteisön valveutuneisuutta ja parantamalla laboratorioturvallisuutta, jotta vaaralliset mikrobit eivät joudu vääriin käsiin, väittelijä toteaa.
Suomessa toimii Biologisten uhkien osaamiskeskus, joka on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvan Sotilaslääketieteen keskuksen yhteinen asiantuntijaorganisaatio.
FM Markos Mölsä väitteli 16.12.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rapid Identification of Selected Pathogens in Biothreat Preparedness" (Nopea taudinaiheuttajien tunnistaminen biologisiin uhkiin varauduttaessa). Väitöskirja on julkaistu sarjassa Maanpuolustuskorkeakoulu, Julkaisusarja 1. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteessa https://www.doria.fi/handle/10024/129855. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/169646
Väittelijän yhteystiedot: markos.molsa@thl.fi