Suomen lihavuustutkijoiden mukaan lihavuuden hoito on meillä laadultaan hyvää, mutta hoidon saatavuuden kannalta suomalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa asuinpaikkansa mukaan.
– Lihavuuden hoidon yhä parempi saatavuus ja hoidon riittävä kontaktimäärä sekä kesto ovat kustannuskysymyksiä, johon verkkopohjaiset ja digitaaliset ratkaisut voisivat tuoda parannusta. Myös lihavuuden ehkäisyn kannalta verkkoratkaisut voivat merkittävästi tukea perinteisempiä toimintamalleja, sanoo
Yliopistosairaanhoitopiirien yhteisen
Helsingin yliopiston professori Kirsi Pietiläinen kertoo yllättyneensä verkkovalmennuksen tehosta myös vaikean lihavuuden hoidossa.
– 95 % miehistä ja 80 % naisista on laihtunut nettiterapian ensimmäisen puolen vuoden aikana. Toki hoito on kevyttä, mutta sen suurimmat hyödyt liittyvät elämäntapojen kokonaisvaltaiseen ja pitkäaikaiseen arviointiin ja hoitoon, Pietiläinen sanoo.
Painonhallintaan liittyvät ruokailun ja liikunnan lisäksi myös esimerkiksi mielenterveyteen, uneen ja stressinhallintaan liittyvät ongelmat, joiden ratkaiseminen on osa laihdutuksen onnistumista.
Painonhallintatalo aloitti vuosi sitten ja sen tuloksista on saatavilla tarkempaa tietoa lähiaikoina.
Tuoretta tietoa lihavuudesta
Helsingin yliopistossa on käynnissä myös useita muita lihavuuteen ja painonhallintaan liittyviä projekteja, joissa tutkitaan muun muassa uusia lihavuusleikkausmenetelmiä sekä raskausajan lihavuuden vaikutuksia.
Lisäksi lihas- ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa on tutkittu laihdutuksen aikana ja tulokset ovat osoittaneet
– Osalla ihmisistä mitokondrioiden toimintavaje on selkeä. Kun solujen energialaitos lamaantuu, mitokondriot eivät enää polta rasvaa, vaan se kertyy elimistöön, Pietiläinen sanoo.
Lisätiedot: Patrik Borg, Suomen Lihavuustutkijat ry,