Kansainvälisesti tunnettu stressitutkija Firdaus Dhabhar (University of Miami, Miller School of Medicine) vierailee yhtenä pääpuhujista Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa 9.−10.10. järjestettävässä CoPassion-tutkimushankkeen loppuseminaarissa. Hänen aiheenaan on myötätunnon vaikutus stressin hallintaan.
Dhabhar määrittelee stressin tapahtumasarjaksi, joka lähtee liikkeelle ärsykkeestä, jonka aivot havaitsevat. Tämä aktivoi kehoa.
− Lyhytkestoinen stressi aiheuttaa biologisia muutoksia aivojen välittäjäaineissa ja hormoneissa. Näiden muutosten kesto vaihtelee muutamasta minuutista muutamaan tuntiin. Pitkäkestoinen stressi voi vaikuttaa viikkoja, kuukausia tai pahimmillaan vuosia, stressitutkija selittää.
Kroonisena stressi on erityisen haitallista, etenkin jos se aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia stressiä sääteleviin biologisiin mekanismeihin.
Stressillä on myös positiivisia vaikutuksia
Dhabharin tutkimusryhmän tulokset ovat osoittaneet, että lyhytkestoiset stressiärsykkeet lisäävät kehon immuunitoimintaa. Tämä on luonnollista tilanteissa, joissa uhkana on kehon toimintojen vaarantuminen. Immuunitoiminnan tehostuminen stressin aikana varmistaa paremman suojan organismeille.
− Tavoitteemme on hyödyntää stressireaktioiden fysiologisesti vahvistavia ja suojaavia toimintoja esimerkiksi rokotusten yhteydessä, leikkaushaavojen parantamisessa ja tulehdusten sekä syövän hoidossa, Dhabhar kertoo.
Lisäksi toiveena on myös parantaa suorituskykyä stressin positiivisten vaikutusten avulla.
Pitkäkestoinen työperäinen stressi on haitallista
Dhabharin mukaan useat tekijät voivat aiheuttaa haitallista pitkäkestoista työperäistä stressiä. Tyypillisesti kyse on päivittäisestä painostavasta ilmapiiristä työympäristössä.
”Stressiä ruokkii se, jos pomosi tai työtoverisi on oikukas, arvaamaton tai petollinen. Tai mikäli hän kiusaa tai manipuloi.”
Stressin hallinnassa onkin tärkeää tarkkailla omaa hyvinvointiaan. Tavoitteena on optimoida lyhytkestoiset stressitekijät ja minimoida pitkäkestoiset.
Myötätunto vaikuttaa viimeaikaisten tutkimusten perusteella auttavan työperäisen stressin hallinnassa ja muidenkin stressaavien tilanteiden käsittelemisessä.
− Sosiaalinen tuki voi toimia hyvänä puskurina kroonista stressiä vastaan. Monitieteelliselle lisätutkimukselle aiheesta on kuitenkin vielä paljon tarvetta, Dhabhar tiivistää.
Firdaus Dhabharin vinkit työperäisen stressin hallintaan:
1) Älä anna pikkuseikkojen vaivata sinua äläkä käytä energiaasi pienten asioiden murehtimiseen.
2) Etsi muutama työtoveri, jotka voivat tukea sinua vaikeina aikoina. On myös tärkeää antaa tukea muille silloin kun voit.
3) Hakeudu stressiä vähentävien aktiviteettien pariin: tärkeintä on löytää sellaisia tapoja, jotka toimivat juuri sinulle.