Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys muodostaa suuren riskin tulevaisuuden työnteolle ja työurien pidentämiselle. Sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläketilastot näyttävät, että sairastaminen on lisääntynyt nuorten aikuisten keskuudessa. Silti kyseinen ryhmä on vähemmistönä terveyteen liittyvissä tutkimuksissa. Myös työkyvyttömyyden sosioekonomiset erot ovat pitkälti tunnettuja vanhemman väestön keskuudessa, mutta huonosti tunnistettuja nuoremmilla aikuisilla.
TtM Hilla Sumanen selvitti väitöskirjassaan sairauspoissaolojen muutoksia sekä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden sosioekonomisia eroja nuorilla, 18–34 -vuotiailla nais- ja miespuolisilla työntekijöillä vuosina 2002–2013. Tutkimus oli rekisteritutkimus ja osa Helsinki Health Study -tutkimushanketta.
Helsingin kaupungin henkilöstö- ja sairauspoissaolorekistereistä saatiin tiedot sosiodemografisista tekijöistä sekä sairauspoissaoloista. Koulutustiedot saatiin Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Tiedot työkyvyttömyyseläkkeistä saatiin Eläketurvakeskuksen ylläpitämästä rekisteristä. Alle 35 -vuotiaat katsottiin tässä tutkimuksessa nuoriksi, ja 35–54-vuotiaita käytettiin vertailuryhmänä kahdessa osatutkimuksessa. Kaikki tutkimuksen kannalta oikean ikäiset Helsingin kaupungin vakituiset ja määräaikaiset työntekijät vuosilta 2002–2013 otettiin mukaan analyyseihin.
Tulokset osoittavat, että sairauspoissaolotrendit ensin nousivat ja sitten laskivat aikavälillä 2002–2013. Trendien käännekohdat sijoittuivat enimmäkseen vuosiin 2007–2010. Nuorilla työntekijöillä oli enemmän lyhyitä ja keskipitkiä sairauspoissaoloja, mutta vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja, kuin vanhemmilla työntekijöillä.
Koulutustaso osoittautui vahvimmaksi ja johdonmukaisimmaksi sairauspoissaolojen määrittäjäksi nuorilla työntekijöillä: korkeammin koulutetuilla nuorilla työntekijöillä oli vähemmän sairauspoissaoloja kuin matalammin koulutetuilla. Ammattiasemien väliset erot lyhyissä sairauspoissaoloissa olivat osittain epäjohdonmukaisia, sillä alemmilla toimihenkilöillä oli enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja kuin alimmalla ammattiasemaryhmällä, eli ruumiillista työtä tekevillä. Työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät johdonmukaisesti koulutustason laskiessa. Varsinkin mielenterveysongelmat aiheuttivat työkyvyttömyyseläkkeitä nuorilla työntekijöillä.
– Nuorilla työntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja, vaikkakin sairauspoissaolojen pituus on erilainen vanhempiin työntekijöihin verrattuna. Nuorilla painottuvat lyhyet ja keskipitkät ja vanhemmilla työntekijöillä pitkät sairauspoissaolot. Tulokset työkyvyttömyyden sosioekonomisia eroja koskien noudattavat pitkälti vanhempien työntekijöiden parissa tehtyjen tutkimusten tuloksia, Sumanen tiivistää tutkimuksen tuloksia.
Sumanen painottaa, että myös nuoret työntekijät tulisi huomioida kun työkyvyttömyyttä ennaltaehkäiseviä toimia suunnitellaan ja toteutetaan. – Työolot ja työn vaatimukset tulisi saada paremmin sovitettua työntekijöiden olemassa olevaan työkykyyn. Suunnitellut ja systemaattiset, resursseja tehokkaasti hyödyntävät terveystarkastukset tulisi ulottaa myös nuoriin eikä vain heihin jotka ovat ikääntymässä tai osoittavat jo työkyvyttömyyden merkkejä. Erityisesti matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret työntekijät tarvitsevat erityistukea, hän toteaa.
Terveystieteiden maisteri Hilla Sumanen väittelee 1.4.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Work disability among young employees – Changes over time and socioeconomic differences” (Nuorten työntekijöiden työkyvyttömyys – muutokset ajassa ja sosioekonomiset erot). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, Auditorio 107. Vastaväittäjänä on professori Clas-Håkan Nygård, Tampereen yliopisto ja kustoksena on professori Ossi Rahkonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: hilla.sumanen@helsinki.fi