Arvostetussa Music Perception -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sisäkorvaistutetta käyttävien kuulovammaisten lasten kuulotaidot ovat yhteydessä kotona laulamiseen ja musisointiin.
Tutkimuksessa Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtori Ritva Torppa tutki lasten kuulotaitoja, puheen havaitsemista melussa, laulutaitoja ja laulamisen ja muiden musiikkitoimintojen määrää sekä mittasi aivojen vasteita musiikillisille äänille.
– Säännöllisesti laulavat, syntymäkuurot, mutta sisäkorvaistutteella kuulevat lapset havaitsivat puhetta melussa paremmin kuin ne sisäkorvaistutteella kuulevat lapset, jotka eivät laula. Lisäksi voimakkaammat ja nopeammat aivovasteet soitinten äänille olivat yhteydessä parempaan puheen havaitsemiseen melussa. Tulosten perusteella tätä taitoa voi siis parantaa sekä laulaminen että soittaminen, Torppa kertoo.
Esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa keskustellaan ja vastaanotetaan ohjeita usein meluisissa tiloissa. Torppa korostaakin tutkimustuloksen merkitystä lasten tulevaisuudelle – hyvä puheenhavaitsemiskyky melussa vaikuttaa lapsen selviämiseen arkielämässä, puhekielen oppimiseen, muuhun oppimiseen ja hyvinvointiin.
– Vaikka lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan, voi jo varovasti sanoa, että kaikilla lapsilla, ja varsinkin jokaisella kuulovammaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus harrastaa musiikkia ja laulaa, Torppa summaa.
Vanhemmat mukaan musisointiin
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että vanhempien laulaminen lapselle voi olla erityisen tärkeää.
Torppa on ollut mukana Lindforsin säätiön projektissa kehittämässä erityistä puhemuskaria, jossa hyödynnetään tutkimuksessa saatuja tuloksia. Puhemuskarissa kuulovammaiset lapset, heidän vanhempansa ja sisaruksensa oppivat käyttämään musiikkia arjessaan erityisesti vuorovaikutusta ja puhekieltä kehittävällä tavalla.
Tutkimushanketta ohjannut Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen pitää musiikin harrastamista tärkeänä, mutta näkee sen saavutettavuudessa vielä ongelmia.
– Meillä Suomessa on upea lastenmusiikkikulttuuri ja musiikin harrastamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia. Vaikka puhemuskareita ei vielä löydy kaikilta paikkakunnilta, tavallinenkin muskari ja ihan kotona tapahtuva musisointi ja laulaminen ovat kuulovammaiselle lapselle tärkeitä, Huotilainen muistuttaa.
Hän pitää tutkimuksen tuloksia tärkeinä myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestelyjen kannalta.
– Parhaana vaihtoehtona näen varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen kuuluvan säännöllisen musiikin käytön oppimisen menetelmänä ja tukena. Näin kaikki lapset pääsevät osallistumaan musiikilliseen ilmaisuun ja myös osallisiksi laulamisen hyödyistä.
Yhteystiedot:
Yliopistonlehtori Ritva Torppa, ritva.torppa@helsinki.fi, puh. 050 4484184
Professori Minna Huotilainen, minna.huotilainen@helsinki.fi, puh. 040 5608304
Alkuperäinen julkaisu:
Ritva Torppa et al. Developmental links between speech perception in noise, singing, and cortical processing of music in children with cochlear implants, Music Perception, DOI: 10.1525/MP.2018.36.2.156.
Artikkeli on saatavilla Tuhat-tietokannassa.